Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry

Särö 29 ilmestynyt. Säveltäjän ja sanoittajan tajunnasta. Taiteen verhojen takana tiedettä.

Mariska kertoo Särön lukijoille työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin alkoi olla tärkeämpää kuin kapinointi kaikkea vastaan. Aki Petteri Lehtinen vuorostaaan kirjoittaa tieteilijän taiteellisuudesta: ”Taiteellisilla ja tieteellisillä menetelmillä tutkimme todellisuutta, johon itse kuulumme. Ihmisen alkuperäinen uteliaisuus ja harjoiteltu epävarmuuden sietokyky voivat edistää erilaisten maailmankatsomusten ymmärtämistä.” Panu Hämeenahon piirtämässä ja Mark Mallonin ideoimassa sarjakuvassa postivirkailija kieltäytyy ottamasta taiteilijan apurahahakemuskuorta vastaan, koska ”siitä tulee jotain”.

Runeberg-kirjallisuuskilpailun raatilainen Jouko Sirola toteaa, että ”kirjan erottumisen kannalta on tärkeää, että se onnistuu vetoamaan älyyn tai tunteeseen, tai tuntuu kantavan jotain merkittävää yhteiskunnallista viestiä. Voidakseen vedota älyyn ja tunteeseen kirjan on oltava ilmaisultaan tarkkaa ja tuoreen oloista.” Yleisradion Tanssiva Karhu -kirjallisuuskilpailun raatilainen Harri Nordell sanoo, että ”vuoden aikana julkaistuista sadasta runokirjasta kymmenen oli hyviä, 40 keskinkertaisia. Loppuja ei olisi pitänyt julkaista.”

Särön musiikkitoimittaja Juho Kankaanpää puolustaa artikkelissaan retromaniaa, ja kysyy, kuuluuko popin edes kehittyä ja edistyä. Auli Särkiö haastattelee nykymusiikin säveltäjiä Minna Leinosta ja Juha T. Koskista, ja toteaa: ”Taiteen materiaaleista ääni on kaikkein lähimpänä alkuainetta: se on perustava osa kokemustamme, mutta tietoisuutemme ei kykene kesyttämään sitä.”

Antiikintutkija Arto Kivimäki kertoo kirjallisuudenlajeista, jotka ovat hävinneet historian uumeniin. ”Näyttää siltä, että kirjallisuudenlajeja on nykyään vähemmän kuin antiikin aikoihin. Ehkä romaanimuotokin on hioutunut niin pitkälle, että se on valmis kuolemaan.” Marja-Leena Mikkola on suomentanut Säröä varten lehden kauneimman helmen: venäläisen klassikkorunoilijan Marina Tsvetajevan kirjerunoelman kuolleelle saksalaisrunoilija Rainer Maria Rilkelle. Numeron kansikuvataiteilijana on Susanna Autio ja novellistina Marja Uimonen.

Uusimman Särön, ja vanhempiakin, voit tilata kotiin postimaksutta ja tilaajaksi sitoutumatta. PS: Sanomalehti Uusimaa uutisoi uusimmasta numerosta!

Särön Suomi-spesiaali (nro 30) tekeillä!

Tuntuuko siltä, että Suomi hajoaa ja vajoaa maailman myllyssä? Onko tunne median lietsoma, vai onko Suomi-neidon psyyken ja ruumiin muutos mitattavissa? Syökö karhu maamme sielua? Halkeaako maa vain löytääkseen uuden, kauniimman muodon?

Sinä tutkija, taiteilija tai maallikko: Kerro, onko Suomi sisällissodan partaalla, vai onko kaikki nyt parhain päin? – Särön ensimmäinen yhteiskunnallis-poliittinen numero tulossa keväällä 2016. Aineistopäivä 15.2.2016. Novelleja ja runoja voi tarjota myös teeman ulkopuolelta.

Aineisto: sarolehti@gmail.com. Runot lisäksi osoitteseen markkuaalt@gmail.com ja novellit venlasaalo@gmail.com. PS: Särö nro 29 ilmestyi tänään painosta!

Särö 29: Taiteen alkemistisesta prosessista

Särö 29 etenee kohti valmistumistaan. Vuodenvaihteessa ilmestyvässä Särössä muun muassa analysoidaan taiteilijoiden työprosesseja. Mariska kertoo, että sanoittaminen on matematiikan ja intuition yhteisprosessi. Nykyklassisen musiikin säveltäjät Minna Leinonen ja Juha T. Koskinen selvittävät sävellyksen syntyä: taiteen tekeminen on alkemistinen prosessi.

Antiikintutkija Arto Kivimäki kertoo kirjallisuudenlajeista, jotka ovat hävinneet historian uumeniin. Lehden kauneimpana helmenä loistaa venäläisen klassikkorunoilijan Marina Tsvetajevan ennestään suomentamaton kirjerunoelma kuolleelle saksalaisrunoilija Rainer Maria Rilkelle (Suomennos Marja-Leena Mikkola). Ja paljon muuta!

Särö 29 valmisteilla!

Hyvät Särön ystävät! Huolimatta nettisivujen harvoista päivityksistä paperilehden taustalla sykkii jatkuva elämä. Numero 29 (työnimi: tieteilijän tajunta) on valmistumaisillaan, ja tulevia numeroita on myös ideoitu. Seuraavista teemoista paljastettakkoon: Suomi Perkeleen paluu (nro 30) ja Euroopan Itä (31-32). Särön kymmenvuotisjuhlavuotta (2016) ollaan myös hiljalleen valmistelemassa. Pysykää linjoilla!

Irtonumeron ostajille tiedoksi

Särö-tiedote

Akateemiset Kirjakaupat myydään Bonnier Books -yhtiölle. Aiesopimuksen mukaan kauppa toteutuu viimeistään lokakuun alussa. Siirtymävaiheesta johtuen uusia lehtiä ei oteta vastaan, joten toistaiseksi Särö ei ole myynnissä Akateemisissa Kirjakaupoissa.

Toki voit edelleen ostaa irtonumeron Tilaukset/Irtonumerot -sivulla.

Särö 28 kohta lukijoilla. Berliinin residenssiin syksyllä!

Särö 28, nimeltään Kevätjumala, ilmestyy Tallinnan painosta Helsingin konttorillemme maanantaina 20.7. Noin viikon kuluessa lehti on kirjakaupoissa ja tilaajilla! — Ja huomio huomio: Särön Berliini-residenssin syksyn ajat menevät kohta hakuun. Joten jos haluat päästä lähikuukausina Särön kautta Berliiniin kirjoittamaan tai maailmaa ihmettelmään, etkä vielä ole Särön jäsen, jäsenhakemus kannattaa kohtapuolin laittaa vireille. Tee se netissä, se on helppoa! Ja hyvää kesää kaikille!

Tieteilijän tajunta -numerossa vielä hieman tilaa!

Ennen Kevät-numeron ilmestymistä Särö muistuttaa, että käsillä ovat viimeiset ajat aineiston lähettämiseksi Särön Tieteilijän tajuntaan! Lähetä artikkelia, esseetä, runoa, kirja-arvostelua tai novellia 15.8. mennessä osoitteeseen sarolehti@gmail.com! Ja kuten yleensäkin: novellit kopiona osoitteeseen venlasaalo@gmail.com, runot kopiona osoitteeseen markkuaalt@gmail.com ja kritiikit osoitteeseen marissa.mehr@gmail.com. Kevät-numero ilmestyy heinäkuussa ja tiede-numero näillä näkymin syyskuussa. Särö pahoittelee numeroiden viivästymisiä ja toivottaa lukijoilleen mukavaa kesän odotusta!