SÄRÖN BERLIININ TAITEILIJARESIDENSSI

Vieraskirja


Residenssivieraiden kokemuksia ja ajatuksia Berliinin matkastaan.
EtusivuAsuntoYmpäristöYhteydetHakeminenTiedotteetVieraskirja

Pergamon !!!

12.04.2012
Moi! Berlin 3.4.2012

Mahtavin näyttely kokemus Berliinissä oli ehdottomasti:
PERGAMON, Panorama der antiken metropole.
Eine Ausstellung der Antikensammlung der Staatlichen Museen zu
Berlin mit dem monumentalen -panorama von Yadegar Asisi.
Tämä näyttely on todella upeasti rakennettu!!!
Kannatti / Kannattaa jonottaa 2,5h. Minulle näyttely on kivijalka oman taiteen teoksiini. Suosittelemme näyttelyä!!!

Tervehtii: Juha & Alli Metso
www.juhametso.com
 Juha & Alli Metso 

Varaslähtö kevääseen

30.03.2012
Vietimme Berliinissä Särön residenssissä päivät 19.3.-31.3.2012. Meitä oli mukana koko perhe: aikuiset Pauliina ja Tatu sekä lapset Isla (kohta 6 v) ja Nuutti (2 v). Viihdyimme kovin – mielellämme palaisimme sekä kaupunkiin että residenssiin!

Berliini osoittautui helpoksi, edulliseksi, sympaattiseksi ja rennoksi kaupungiksi. Se otti uudetkin kävijät lämpimästi vastaan. Sekä lapsille että aikuisille löytyi nähtävää ja koettavaa. Nuorinta matkalaista ilahduttivat monet leikkipuistot, joille on annettu tilaa ympäri kaupunkia. ”Puistoon, puistoon!” kuului polvenkorkeudelta joka päivä. Myös esikoisemme nautti puisto- ja kaupunkielämästä. Erityisiä elämyksiä olivat kiipeilypuisto Volkspark Jungfernheidessa (soveltuu lapsille ja aikuisille kuusivuotiaista alkaen), luonnontieteellinen museo ja uusi skeittilauta, jolla saattoi rullailla väljemmillä kaduilla. Mauerparkin sunnuntaista kirpputoria uskallamme suositella, vaikka se turisteja täynnä olikin. Ihanaa ruokaa, kivoja kojuja ja matkalla puistoon paljon Berliinin muurin näkyvää historiaa.

Me aikuiset nautimme kaupungilla kulkemisesta, nähtävyyksien katselemisesta ja historian läsnäolosta melkein joka kulmauksessa. Varsinainen kirjoittaminen jäi residenssiaikana vähemmälle, koska etenkin Pauliinan viimeaikaiset projektit olivat ehtineet valmistua ennen residenssijaksoa. Toisaalta kun keskittyy kokemaan, on sitten myöhemmin, mistä kirjoittaa.

Käytännön järjestelyt ja asuminen sujuivat ongelmitta. Mukaan kotiin Ouluun ottaisi mielellään erinomaisesti toimivat julkiset kulkuvälineet, avaran ja elävän kaupunkirakenteen sekä hienot kahvilat, jotka palvelivat maukkaasti myös kasvissyöjää.

Viikot Berliinissä olivat meille varaslähtö kevääseen. Oulussa taitaa olla vielä lunta, kun palaamme, mutta tämän valon ja lämmön voimin jaksanemme odottaa, että kevät ehtii pohjoisemmaksikin. Kiitos Mark, Särö ja Suomen kirjailijaliitto! Ensimmäinen residenssikokemuksemme meni niin mukavasti, että alamme pian jo suunnitella uusia.

terveisin
Pauliina Vanhatalo, Tatu Hirvonen ja lapset Isla ja Nuutti

P.S. Residenssin Särö-lehdet tuli luettua lepohetkien aikana. Kiinnostavia artikkeleita!
 Pauliina Vanhatalo 

NÄKEMISEN JA KOKEMISEN NÄLKÄÄ BERLIINISSÄ

19.03.2012

Pirkanmaan taidetoimikunnan residenssimatkalaiset Berliinissä 21.–28. tammikuuta 2012 olivat Soile Iivonen (tekstin kirjoittaja), Helinä Hukkataival ja Laina Koskela, kaikki kuvataiteilijoita Tampereelta. Särön residenssihuoneisto osoitteessa Koloniestrassella on sijainniltaan hyvä, erittäin toimiva ja käytännöllinen. Jätteenkäsittelyyn, siivoukseen, kaasuhellan käyttöön ja kaikkeen mahdolliseen asiaan saimme apua residenssi-isäntä Mark Mallon’ilta. Saksalaisten täsmällisyys ja järjestelmällisyys teki vaikutuksen – kaikkeen on tarkat ohjeet. Ystävällisen ja auttavaisen Mark’in hyvät vinkit sekä opastus olivat tarpeen. Tarpeellinen on myös Berliinin kartta, josta näkyy kätevästi kaikki U-bahnin ym. kulkuneuvojen reitit. U-bahnin kummankin pään päätepysäkkien nimet kannattaa painaa mieleen, jotta osaa mennä oikeaan suuntaan lähtevään junaan. Nopeissa U-bahneissa kulkevat sulassa sovussa herrat, rouvat, turistit, opiskelijat ja työläiset.

Helinän ja minun matkani tarkoituksena oli tutustua taidekohteisiin, luoda kontakteja taidevaikuttajiin sekä toteuttaa taideprojektimme Berliinissä. Kuljimme kahdestaan, sillä toimimme toistemme assistentteina video- ja valokuvausprojekteissamme. Laina liikkui itsenäisesti oman suunnitelmansa mukaan. Lähdimme yleensä suunnittelu- ja kuvauskeikoille U-bahnilla klo 11:30 ja takaisin tulimme klo 21:30. Kulkemisemme oli todella tehokasta, sillä päivät olivat useimmiten 8–12 tunnin mittaisia.

TAIDETTA JA KONTAKTEJA

Ensin tutustumimme SUOMESTA-galleriaan eli Project Gallery for Finnish Contemporary Art, joka sijaitsee Potsdamer Strasse 91:ssä. Meneillään oleva näyttely oli Neue finnische Animationskunst – Ahdistaa/Helpottaa, joka esitteli hienoja maalauksia, piirroksia, installaatioita ja videoprojisointeja ympäri galleriaa. Taideteoksien tekijät olivat Jan Andersson, Maria Björklund, Tommi Juutilainen, Ami Lindholm, Reetta Neittaanmäki, Kaisa Penttilä, Aiju Salminen, Kristian Simolin, Mark Ståhle, Niina Suominen.
Tapasimme myös koordinaattori Mirka Flander’in, joka kertoi gallerian toiminnasta ja periaatteista. Keskustelimme näyttelymahdollisuuksista ja performanssi-tapahtumasta vuoden 2012 aikana Berliinissä. Hän tutustui portfolioihimme ja jätimme hänelle käyntikorttimme. Vinkki Berliiniin matkaavalle taiteilijalle: ota mukaan ehdottomasti painettu katalogi omista taideteoksista ja käyntikortti yhteystietoinesi, jonka voi jättää galleristille (www.suomestagalleria.net). Mirkan suosituksesta katsoimme myös Freies Museum’in näyttelyn, joka oli Suomesta -gallerian nurkan takana Potsdamer Strasse 91:n sisäpihalla. Siellä oli afrikkalaistaiteilijan upeita tekstiilikollaaseja.
Alte Jakobstrasse 124-128:ssa on tosi mielenkiintoinen taidekohde: Berlinische Galerie -Landesmuseum für Moderne Kunst, Fotografie und Architektur. Ihailimme galleriassa vanhoja öljyvärimaalauksia, uutta taidetta, installaatioita, videoita ja valokuvataidetta mm. Friedrich Seidenstücker’ltä ja Eva Besnyö’ltä.

Rathaus Neukollnin pysäkiltä pääsee toisenlaiselle kulmakunnalle. Kävimme tapaamassa performanssitaiteilijaa nimeltään Mimosa Pale. Hän on suomalainen ja asunut noin kolme vuotta Berliinissä. Mimosa on perustanut Weserstrasse 53:lle HIMO-fantasiahattukaupan, jossa on hattujen lisäksi nähtävänä ja myytävänä myös hänen veistoksiaan (www.himo.mimosapale.com).
Keskustelimme Mimosan kanssa uusista projekteista ja suunnittelimme tapaamista Suomessa. Mimosa antoi hyvän vihjeen ruokapaikasta: vietnamilainen ravintola, Hamy Cafe-Foodstore, Hasenheide 10, jossa on ystävällinen henkilökunta ja erinomaista ruokaa.

Nuoria taiteilijoita tapasimme Institut für alles mögliches -galleriatilassa Schererstrassella, jossa oli performanssiesitys ja avajaiset. Näimme kahden naisen ja yhden miehen esittämän liikunnallisen performanssin, johon liittyi seinälle heijastettu videoteos ja seinämaalaus.

PROJEKTEISTAMME

Valokuvauskeikkaa varten valitsemani roolivaatteet sopivat Berliini-projektiini loistavasti. Kuvasimme ensin projektiani ”Miten sulaudun urbaaniin yhteisöön Saksassa” Bernauer Strassen U-bahn-asemalla laiturin peilien edessä. Jos Berliiniä pitäisi kuvailla väreillä se olisi: punainen, musta ja valkoinen ! Sama väriskaala toistuu kaikkialla mm. kahviloiden ja ravintoloiden sisustuksessa, liikennepuomeissa, mainosplakaateissa. Onkohan värienkäyttöön vaikuttanut Berliinin vuoden 1861 ensimmäinen vaakunalippu, jossa on punaiset viivat, valkoinen tausta ja musta karhu.

Toisen kuvausmatkan määränpää oli Kottbusser Tor -pysäkki ja Maybachufer Wochenmarkt. Jatkoimme projektiani joen rannalla turkkilaisilla markkinoilla. Kauppakujat olivat täynnä hedelmiä, kankaita, hattuja, koruja, puukkoja, mausteita, ruokakojuja. Kuvattavaa, katseltavaa ja maisteltavaa oli paljon. Teekojulla oli aivan pakko poiketa maistiaiskupillisella. Sen jälkeen siirryimme toiselle kojulle nauttimaan maukasta afrikkalaista kasvisruokaa, jossa oli mm. paistettua banaania. Hinta ei päätä huimannut, vain 4,- euroa.

Painava reppu selässä kameroiden, jalustojen ja roolivaatteiden kanssa matkasimme kohti taidekeskus Hamburger Bahnhof’ia, Invaliden Strasse 50-51. Siellä kuvasimme Helinän taideprojektia, joka on performanssi kameralle. Ilma oli viileä ja sormet palelivat kameran vipuja käännellessä. Kävimme välillä lämmittelemässä ja katsomassa taidekeskuksen näyttelyä. Tutustuimme mm. Josef Beyes’in ja Thomas Saraceno’n vaikuttaviin teoksiin.

Myös toisena päivänä kuvasimme Hamburger Bahnhofin piha-alueella Helinän performanssia sekä videolle että kameralle. Sen jälkeen jatkoimme sulautumisprojektini kuvauksia liikenteen keskellä. Talvinen ilma lyhensi kuvauspäiviä, kun kummankin roolivaatteet olivat liian ohuita ilman lämpötilaan nähden. Paljon paikkoja ja tilanteita jäi vielä kuvattavaksi seuraavalle matkalle.

NÄHTÄVYYKSIÄ, RUOKAPAIKKOJA, KAHVILOITA, MUSIIKKIELÄMYKSIÄ

Bernauer Strassella sijaitsee Arkona Platz -kirpputori (=Flohmarkt, Troedelmarkt), jossa tutustuimme mm. Ost-West -alueeseen. Teiden varsilla olevista infotauluista saa hyvän historiallisen katsauksen Berliinin muurista ja siihen liittyvistä tapahtumista. Katukivityksiin on upotettu muistolaattoja uhreista sekä mieltä kohottava kehotus Kopf hoch ! Puiston reunalla on kivimonumentti Berliner Mauer 1961-1989, jossa on kymmenen nimeä sekä teksti: Den opfern der Mauer zum ehrenden Gedenken (www.berlin.de/mauer). Silmiin pisti myös hampurilaisen Peter Leibing’in iso valokuva kerrostalon seinällä. Kuvassa itäpuolen sotilas hyppää piikkilanka-aidan yli länsipuolelle 1961. Kirpparilla oli kaikkea mahdollista: kitaroita, koruja, kelloja, syötävää, huonekaluja, polkupyöriä, vaatteita.
Torikierroksen jälkeen poikkesimme lämmittelemässä Harmonische Cafe’ssa Bernauer Strassen poikkikadulla. Jatkoimme matkaa taas maan alla U8:lla kohti Alexander Platzia, joka on monen U-bahnreitin risteyskohta. Tältä suurelta keskusaukiolta ja sen lähettyviltä löytyy monta nähtävyyskohdetta: Fernsehturm, Rotes Rathaus, Berliner Dom, Weltzeituhr (World Time Clock, Erich John 1969), DDR-Museum, Karl-Liebknecht-Strasse 1:ssä ja Jüdisches Museum, Lindenstrasse 9-14:ssä sekä useita muita kohteita, joita emme ehtineet katsastaa sisäpuolelta.

Komischen Oper’in Funduslager’iin 50-80 %:n alessa Behrenstrasse 14:ssä myytiin teatteripukuja, isoja peilejä, divaaneja, kattokruunuja, laukkuja – harmi ettei matkalla ollut mukana pakettiautoa! Siellä oli sopivaa rekvisiittaa ja pukuja esiintymisvaatteiksi moneen uuteen projektiin.

Kauppapaikoista on ehdottomasti mainittava iso 4-kerroksinen tavaratalo Humana Second-Hand-Kaufhaus, Frankfurter Tor 3. Wau mikä aarreaitta! Viikon aikana poikkesimme toiseen pienempään Humana Second Hand -kaupaan Karl Marx Strasse 13:lle, josta myös ”tarttui” mukaan koruja sekä asusteita esiintymiskeikkoja varten.

Lepotauon meille työn lomassa tarjosi Staatsoper im Schiller Theater, Bismarckstrasse 110. Esityskappaleena oli Händelin oratorio: Il trionfo del Tempo e del Disinganno klo 19:30 á-hinta 49,- euroa. Mahtava musiikkielämys esitettiin ravintolasaliksi rakennetulla näyttämöllä: rauhallista musiikkia, upeat lavasteet, hieno puvustus ja neljä loistavaa laulusolistia sekä muita näyttelijöitä. Ooppera laulettiin italiaksi, mutta saksankielinen tekstitys juoksi esiripun ylälaidassa. Väliajalla nautittiin tyypilliseen tapaan Prinzel-rinkilää shampanjan kanssa.

Runsaan, maukkaan ja edullisen aamiaisen saa kahvilassa ”An einem Sonntag im August...”, Kastanienallee 103:ssa. Kahvilan erikoisesti sisustetussa wc:ssä kannattaa ehdottomasti poiketa.

Hyvä lounaspaikka on Ölweide Biobistro, Pohlstrasse 61, missä nautimme tonnikalasalaatin ja borschkeiton. Paikan sisustus on valkoista, punaista, mustaa ja yksi seinä täysin kullattu. Paikallisia lounastajia oli paljon, mutta palvelu erinomaista ja ruoka tosi hyvää, hinnaltaan vain 7,20 €.

Weinmeister Strassen U-bahn pysäkiltä pääsee jazz-klubille nimeltä B-Flat Acoustic Music & Jazzclub, Rosenthaler Strasse 13. Siellä kuuntelimme nuorten dresdeniläisten miesten taitavaa soittoa ja laulua. Lähellä jazzklubia Rosenthaler Straße 68:ssa on thai-indonesialainen Transit-ravintola, jossa nautimme iltapalaa pikku kipposista: kasviksia, kanaa ja muita herkkuja.

Viimeiset ostokset teimme Alexanderplatzin Saturn-tavaratalosta, josta ostimme kameroihin muistikortteja ym. tarvikkeita. Siellä oli valtavat valikoimat kaikenlaisia kuvaustarvikkeita ja elektroniikkaa.

Iltaisin kuvauskeikoilta tullessamme poikkesimme usein Alexanderplatzin asemalla Scoom-Caféssa ihanalla rahkajugurttimansikka-jälkiruoalla. Voin suositella sekä paikkaa että välipalaa, joka voittaa mennen tullen pullakahvit.

TULOKSIA BERLIINISTÄ

Onnistuimme toteuttamaan suunnittelemamme asiat:
- saimme paljon kuvausmateriaalia, jota voimme työstää Tampereen Ammattikorkeakoulussa kuvataiteilijan ammatillisissa opinnoissa, kurssillamme Valokuvataiteen erikoistumisopinnot – Yhteisöllisyys ja kansainväliset verkostot
- loimme kontakteja Berliinissä toimiviin taiteilijoihin ja tutustuimme mahdollisiin näyttelypaikkoihin
- työstimme näyttelyideoita ja suunnitelmia, jotka tulevat näkymään Suomessa mm. Galleria Jangvan Studiossa Helsingissä 2012
- tutustuimme viikon aikana päällisin puolin Berliinin mahdollisuuksiin ja opimme liikkumaan eri alueilla
- Berliinissä oli antoisaa, mielenkiintoista ja niin paljon nähtävää, jota ei millään ehdi käydä läpi yhdessä viikossa.

Pää oli täynnä upeita kokemuksia, ideoita ja uusia suunnitelmia tuleviin projekteihin. Niitä oli lähdettävä purkamaan ja analysoimaan kotimaan kamaralle. Ich hab’ mein Herz in Berlin verloren !

Sydämelliset kiitokset mahdollisuudesta Särön residenssiin. Voin vilpittömästi suositella sitä ja toivon hartaasti, että Pirkanmaan taidetoimikunta ja Särö ry jatkavat hyvää yhteistyötään Berliinin residenssin parissa.

 SOILE IIVONEN 
Katunäkymä Berliinistä
Helinä kuvaa U-bahn asemalla
Soile rooliasussa Bernauerstrasse-pysäkillä
Linkki sivuilleni löytyy tästä:   Carbonmade
 

Muistikirjan merkintöjä 26.11.-3.12.2011

24.12.2011
"Maailmalla pitää älytä edetä korvakuulolla ja nenällä."

Radio Luxembourg kuului vinkunoiden läpi kelvollisesti vasta iltayöstä. Berliinikin särisi Tarton ja Pariisin välillä. Siihen oli useimmiten tyytyminen isänäidin luona. "Venäläiset siellä häiritsevät", tokaisi mamma pasianssipöydän luota. The King, putkiradio lämmitti kamarin nurkkaa. Vastakkaisella puolella huonetta kakluunin kyljet hengittivät ilman tukalan kuumaksi. Mirtin varjo keinahteli valkeassa katossa kuin viidakko.

Neljäs kerta Berliinissä. Jokaisella kerralla olen tullut eri kulkuneuvoilla kaupunkiin. Omalääkärini on jo useampana syksynä määrännyt minut etelään. Lähtöä on viivästyttänyt erilaiset tekosyyt, mutta nyt Berliini on sopivan etäällä kaikesta.

Residenssitalokin muistuttaa ensimmäistä omaa asuntoa, kotia, jonne muutin muutama vuosikymmen sitten. Pihan puu viheriöi, vaikka kohta on joulukuu. Vesisadetta se saa vasta viimeistä edellisenä päivä, kun jo pakkaan matkakassiin viimeisiä löytöjä. Teetä.

Berliini. Aamulla kun lähdin kävellen kaupungille, kohti keskustaa, se muistutti kirjoittamista. Lähtiessä en tiennyt mitä löytäisin, mistä ja kuka kulkisi osan matkaa kanssani.

Parhaimmat hetket ovat eksymistä. Etsime nuorten saksalaissuunnittelijoiden liikkeitä Oranienburger strasselta, e. Nix desingn, ja samalla löysimme Kunstahallenin ja Alex Rodinin Global Warningin. Zoo-aseman läheltä löytyvät myös mielenkiintoiset elektroniikkamuseo ja delfinaario.

Kiitos myös Särön residenssin keskikenttävahvistukselle, Esa Mäkijärvelle. Hänen kanssaan illastimme Unsich-Bar Berliinissä keskustellen jalkapallosta, sekä vietimme runoiltaa.

Muutamia kuvia: http://desmo.kuvat.fi/kuvat/Berlin/

 Reijo Koskinen 
Koloniestrasse
Kraftwerk
 
1234