Särö 2/2006 - ilmestynyt elokuussa 2006

Loppuunmyyty

Elokuussa ilmestyneen Särön teemana on "Runo katsoo silmiin...".

"Tuoreessa Särössä painottuu tällä kertaa runous, monestakin erilaisesta näkökulmasta. Myös sadut, mediakritiikki ja kustannustoiminnan lainalaisuudet kuuluvat numero kahden sisältöön."

"Hauska uusi tuttavuus on Särön Viisaiden Neuvosto, joka lehden palstoilla vastaa niksipirkkamaiseen ja leelianlepotuolilaiseen tapaan lukijoiden kiperiin kysymyksiin.

Mihin tarvitaan kulmakarvoja? Onko vastausten hallussapito verrattavissa pääomaan? Minkälainen sosioekonominen ympäristö parhaiten edistää taiteilijuutta? Miksi kukkahattutätien riimirunoutta ei arvosteta?"

Jari Ikävalko | sanomalehti Uusimaa

 

Pääkirjoitus

Mark Mallon

Valkoisia tupakka-askeja

Kun suomalaisten kielialue kerran on niin pieni, ja kun kirjallisuuslehdet muutenkin kiikuttelevat kannattavuutensa rajoilla, miksi ihmeessä tarvitaan alueellista lehteä, joka tieten tahtoen rajaa ainakin kaksi kolmasosaa kansakunnasta levikkialueensa ulkopuolelle?
Järkevästi ajatellen kaakkoissuomalainen Särö on mieletön ilmiö, niin taloudellisesti kuin henkisesti, koska kaikkien kirjallisuusihmistenhän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen.
Kun oikein järkevästi ajattelee, miksi ylipäätänsä tarvitaan kirjallisuuslehteä, kun Helsingin Sanomilla jo on käsissään Suomen koko kulttuuriskene, mielettömällä ammattitaidolla ja taloudella varustettuna?

Entä miksi kukaan haluaa asua jossain Pieksämäellä tai Kiteellä, kun Helsingissä on tarjolla kaikkea mitä ihmismieli tarvitsee – jopa metsiä joihin paeta muita ihmisiä?
Kaikkien olisi parempi olla, jos heittäisimme nurkkakuntaisuuden romukoppaan ja yhtenään huomioisimme toisemme – jos viimein myöntäisimme olevamme yhteistä tajuntamassaa, jolla on yhteinen päämäärä: turvattu talous ja ristiriidaton sielunmaisema.

Ja kuten eräs skitsofreniaa sairastanut tuttavani sanoi, elämä olisi selkeämpää, jos kaikki esineet olisivat valkoisia, varsinkin jos ne olisivat tupakka-askin muotoisia ja kokoisia. Ei tarvitsisi tehdä valintoja, ollako siellä vai täällä. Ehkäpä tuttavani filosofiaan kytkeytyi hänen tapansa pitää puhuessaan sytyttämätöntä tupakkaa tuntitolkulla suussaan.
Olkoon mikä tahansa askin muotoista tai ei, Särö uskoo reviiriajatteluun, ja siihen, että paikoilla, seuduilla ja maanosilla on oma henkensä. Henki on olemassa riippumatta siitä, onko se selitettävissä, ja kenties se olisi olemassa, vaikka ihmisiä ei olisi maan päällä lainkaan.
Ympäristö vaikuttaa meihin sitä vahvemmin, mitä vähemmän uskomme sen vaikuttavan.

Kun muistikuvat ja toimintaan johtavat visiot vaihtavat salamannopeasti paikkaa, ihminen ei enää tiedä, tuliko hän katsomaan halkeamaa kirkon muurissa – tai nostureita joen rannassa – siksi, että oli nähnyt nämä lapsuudessaan. Vai vetivätkö muuri ja nosturit häntä puoleensa, jotta hän paikan päällä muistaisi jotain, jonka seurauksena hän tietäisi jälleen palaavansa.
Tästä oudosta vyyhdestä runous ammentaa itsensä, ymmärtääkseni. Vai onko sittenkin niin, että ilman runouden tuottamaa energiaa näitä paikkoja ei olisi. Ei, ei tämä ole niin monimutkaista kuin miltä se kuulostaa. Lue Fiorin runo, niin ymmärrät.

Runous, joka sekoittaa ajantajun, ilmoittaa lukijalleen, että ilmiö nimeltä paikan henki on niin totta, että ilman sitä ei olisi sisäisiä visioita. Juuri siksi Särö on perustanut Uuden Itämaan. Siihen kuuluu Lappeenranta, Lahti ja palanen Itä-Helsinkiä sekä paikkoja sieltä täältä, näiden väliltä ja ympäriltä, miten kukin itse haluaa. Mutta Laitila ja Pohjanmaa ovat sentään niin kaukana, että sieltä pitää varta vasten saapua tänne, jos mielii olla Särössä esillä.

Sisällys

1	Valkoisia tupakka-askeja Pääkirjoitus | Mark Mallon
4—5	Muro – Seinä Runo | Umberto Fiori
6—8	Umberto Fiorin haastattelu Rita Dahl · Fiorin runot ovat kuin still-kuvia, joissa arkiset kohtaukset pysäytetään hetkeksi katseella.
10—14	Nähdäänkö runoja runoudelta Essee | Kristian Blomberg · Yleisellä tasolla runoudesta voi aina puhua ja olla jotain mieltä, kun taas yksittäisen runon kohdalla täytyy jo nähdä melkoisesti vaivaa.
15	Särön kansitaiteilija Susanna Autio antaa sisäisen lapsensa peuhata vapaasti
16	Kohtauspaikalla Jenni Kaupin ja Solina Virran runot
17	...joita arvioi päätoimittaja-runoilija Miia Toivio · Runon tulisi pidättää lukijaa niin kauan kuin mahdollista; parhaimmat runot pidättelevät lukijoita vuosisatoja, koskaan tyhjentymättä, löytämättä pistettään.
18—19	Runo elämän käännekohtana | Ruosteinen Sydän Novelli | Jaana Lehtiö
19	Runo tarinan käännekohtana Kirjoita Särölle
21	Että tämä kuva kestäisi Runo | Terttu Ruottu
22—23	RRC:n yllättäjä Islannista Mark Mallon & Sanna Saastamoinen · Runo&Rumpu-Clubin islantilainen runoilijavieras lumoaa yleisönsä.
24—25	Runoja | Birna · Islantilainen runoilija vaikuttui Loviisassa virolaisesta maalauksesta, jonka innoittamana hän kirjoitti runon englanniksi.
26	Runoja | Jenni Emilia Kauppi
27—28	Särön päänavaus Lahteen | Lahden kulttuuripolku Lealiisa Kantola
30	Idoli Veistos | Susanna Autio
31	Onnesta puhukoot onnelliset Runoja | Markku Aalto · Edellisessä Särössä Aallon runot menivät sekaisin.
32	Uudella Itämaalla tapahtuu Ilmoita Särölle paikkakuntasi kirjallisuustapahtumista
33	Koira Y. Block · Kirjoita sinäkin sata sanaa | kirjoituskilpailu
34—36	Lööppien kirous Markku Koski · Iltapäivälehden pitää myydä joka päivä itsensä, ja siksi se meikkaa itsensä samalla tavalla huomiota herättäväksi kuin katuprostituoitu.
37—40	Kriittisesti pienkustantamisesta Ilkeä Guru Kopeloi · Hyvä kustantaja: lue ensin, lupaa vasta sitten. Jos koet vääryyttä median maailmassa, kerro siitä Ilkeälle Gurulle. Hänestä voi tulla ystäväsi.
41—44	Yhteistä kieltä löytämässä Mirva Hautala · Lasten sanataidepajassa rakennettiin sanoin ja kuvin siltaa suomalaisten ja venäläisten lasten välille. Särö esittelee projektin hedelmiä.
45	Koululainen kirjoitti, niinpä taiteilija piirsi Kaisa Leka kuvitti Elina Haaviston runon
46—49	Miia Toivion Haastattelu Anu Urmala-Miettinen · Pujahdus Miia Toivion mieleen ja runouteen.
50	Runoja | Vilma-Riina Loukiainen
51	Runoja | Robert Ciesla
62	Leikkikenttä Veistos | Susanna Autio
53—54	Kriitikko voi johdattaa lukijan niin syvimpään metsään kuin kirkkaimmalle aukealle Essee | Rita Dahl
55—57	Heli Laaksonen ylitti rohkeasti Uuden Itämaan rajan ja esitteli Pornaisissa runoratsuaan. Kuvareportaasi | Anu Urmala-Miettinen
58—61	SVN – Särön Viisaiden Neuvosto Uuden Itämaan Tietäjät vastaavat lukijoiden kysymyksiin.
62—63	Rakennemuutos Runokolumni | Jouko Sirola
64	Astu Säröön, mukana Särössä ja tilaa Särö