128 sivua 12 €
Teemana on "Taiteilijan tajunta 1933".
"Runo saa taianomaisuutensa poikkeuksetta duendelta, vain duenden inspiroima runoilija voi kastaa lukijansa todellisen taiteen vihkivedellä. Tämä johtuu siitä, että duenden ollessa läsnä on helpompi ymmärtää ja varmempi tulla ymmärretyksi, on helpompi rakastaa ja varmempi tulla rakastetuksi…"
(Federico García Lorca, suom. Anne Dougan)
Inspiraatiosta ja tajunnasta kirjoittavat muun muassa Risto Ahti, Max Ernst, Federico García Lorca, Risto Niemi-Pynttäri, Tiina Raevaara ja A.W. Yrjänä. Uuden Itämaan nousevina runoilijoina Teppo Paulasto (Nokialta) ja Niina Pollari (New Yorkista).
Esittelyssä myös Mika Waltarin kärpässienikokeilut ja Uusälyttömyys.
"Älä koskaan syö fetaa toisten nähden." (A.W. Yrjänä)
Pääkirjoitus
Mark Mallon
Mikään ei paranna sinua, jos et halua tai uskalla kommunikoida meidän muiden kanssa, joiden kieli on lähtöisin alueelta jota emme enää hallitse, muistintakaisesta, lapsuudesta, eläimistä.
Kielemme on lähtöisin sieltä missä vallitsevat yksinäisyys ja peittelemätön vallanhimo. Jos puhut muuta kieltä kuin yksinäisyyden ja vallanhimon kieltä, et puhu mitään kieltä. Jos et tunne pyyteetöntä rakkautta ihmiskuntaa kohtaan, sinulla ei ole kykyä käyttää tätä kieltä.
Entä mikä auttaa sinua, joka haluat muuttaa maailmaa tarinan rakenteilla tai matemaattisilla kuvioilla, jotka yhtäkkiä ilmestyvät eteesi?
Ei ainakaan se, että vetoat siihen, mitä muut ovat todistaneet. Vaan se, että tutustut omiin rituaaleihisi.
Jää tarkastelemaan viimeistä kuvaa ennen nukahtamistasi.
Entä mikä ajatus, tai mikä teko, edelsi sitä ajatusta, jonka haluat tuoda maailmalle ilmi? Onko edeltävä ajatus tai teko sellainen, joka toistuu kerta toisensa jälkeen? Kun tunnustat rituaalisi, opit ne syyt, jotka rituaalisi ovat luoneet.
Jos paljastat ne muille, ja jos muutkin tekevät niin, koemme joukkohurmoksen. Mutta niinhän ei pidä tapahtua, koska hurmoksen on määrä toteutua vasta sitten, kun taide tai tiede on saatu kansien väliin. Rituaali on liikesalaisuus.
Taiteilija ja tieteilijä, isä ja äiti joutuvat opettelemaan yksitellen, sukupolvesta toiseen,uudestaan ja uudestaan, ne menetelmät, joilla nähdä lainalaisuudet, jotka synnyttävät teoksen. Vielä ei ole oppilaitosta, joka kykenisi opettamaan, miten syntyy teos, joka palauttaa meidät hetki hetkeltä jonnekin missä emme kykene puhumaan. Tai emme halua.
Henkilökohtainen historiamme on riistettävissä. Joten astukaamme vielä muutama askel ajassa taaksepäin.
Tuossa on lammas, tuossa on akvaariokala. Kuinka pelottavaa olisikaan ajatella niistä jotenkin muuten, kuin että ne ovat viettiensä orjia, ja että niiden tarkoitus on jokin muu kuin elossa pysyminen ja lisääntyminen.
Jos lähdet tälle paluumatkalle, haluan mukaasi. Ja haluan seuraani kaikki ne ihmiset, jotka uskovat, että historia uudelleen nähtynä paljastaa rakenteet, jotka eivät muutu, vaikka joku toinen niitä katselisi.
Sitten se tärkein asia: Kuka on nähnyt Jim Jarmuschin elokuvan Dead Man? Päähenkilö nimeltään Willian Blake, joka ei ollut runoilija Blake, pakeni Pohjois-Amerikan erämaissa palkkamurhaajia. Blaken suojeliaksi ilmaantui intaani nimeltään Nobody, joka, yllättävää kyllä, oli tutustunut runoilija Blaken tuotantoon ja osasi sitä ulkoa. En tiedä, pelastiko Nobody Blaken ja kumman niistä, mutta nykyään intiaani asuu Suomessa, Porvoossa. Hän ei ole mielikuvitusta vaan lihaa ja verta. Katso elokuva, tule sitten tänne ja löydä Nobody omin silmin.
Maailma on pelottava paikka. Anna sille mahdollisuus houkutella sinut sisäänsä, jotta meidän ei tarvitsisi enää pelätä.
| 1 |
Pidä huolta rituaaleistasi Pääkirjoitus | Mark Mallon |
| 6-7 |
Taiteen rajaton pinta Tajunta-Särön kuvataiteesta | Sanna Saastamoinen |
| 8-19 |
Kuolen – minne? Elän – missä? Essee | Risto Ahti · Tiedän, milloin moraali muuttuu estetiikaksi, tiedän, milloin riemusta huutava nainen muuttuu hysteeriseksi. Näen, miten laulaja kuulee yleisön aplodit ja lakkaa laulamasta, ja kuulen, miten ihmeellinen on eksyneen lapsen huuto syvällä metsässä. Valokuvat | Lothar Mallon |
| 20-21 |
Runokatkelma William Blake Valokuva | Sanna Saastamoinen |
| 22-41 |
Espanjan taiteen duende Yliopistoluento, 1933 | Federico García Lorca · Teoría y juego del duende |
| 42 |
Suomentajan jälkisanat Anne Dougan |
| 43 |
Aavikon sisällä on särö Kuva | Sanna Saastamoinen |
| 44-45 |
Vitivalkoinen nainen Novelli | Ulla Korhonen · Edellisen Särön Uuden Itämaan nousevan novellistin toinen novelli. |
| 46 |
Poetry that draws from two languages New poetry from New York | Introducing poet Niina Pollari |
| 47 |
Sinisterin sinistä runoutta New Yorkista Uuden Itämaan nouseva runoilija | Niina Pollari |
| 48-54 |
Poems Runoja | Niina Pollari |
| 57-62 |
Tekijän ja kokijan fysiologiaa Tiedeviilto | Tiina Raevaara · Modernin mielen ehkä olennaisimpia ominaisuuksia on kyky säilyttää tietoa aivojen ulkopuolella. Olemme ajatuksensiirtäjiä! |
| 63 |
Valokuvallinen tulkinta Nina Sivénin valokuvateoksesta ”Yhtä” Kuva | Sanna Saastamoinen |
| 64 |
Runoja Emilia Hiekkala |
| 65 |
Nahkainen taivas Kuva | Sanna Saastamoinen |
| 67-68 |
Runoja Tuomas Kerätär |
| 69 |
Rakastelijat Kuva | Sanna Saastamoinen |
| 70-77 | Kuvat | Sanna Saastamoinen |
| 71-76 |
Torkkumisen nopeasti hapertuva lumous Risto Niemi-Pynttäri · Vuoteessa loikoilijan silmissä pelkkä läikkä saattaa muuttua niin lumoavaksi kohteeksi, että hän on uppoamaisillaan siihen. Unimielikuva oli vastaus kysymykseeni. |
| 78-82 |
The Importance of Being Ernst Kristian Blomberg · Esteettisenä ilmiönä kollaasia on sanottu 1900-luvun taiteen tärkeimmäksi rakenteelliseksi keksinnöksi. Max Ernstin neronleimaus oli muodostaa kollaaseja kirjojen kuvituksena toimivista puupiirroksista. |
| 83-88 |
Kuinka pakottaa mielikuvitus liikkeelle Essee, 1933 | Max Ernst · Inspiraation mekanismeihin suunnatut tutkimusmatkat johdattivat surrealisteja löytämään eräitä runollisen olemuksen menetelmiä, jotka ovat sopivia anastettavaksi ja otettavaksi käyttöön myös perustoiltaan tietoiseksi väitetyn plastisen taiteen valtakunnassa. |
| 89 |
Alkumaisema Kuva | Sanna Saastamoinen |
| 91-96 |
Waltarin jalanjäljillä Juha Rautio · Kuinka kärpässieni kuljettaa kirjailijan kynää. |
| 98-99 |
Runo Laila Seppä |
| 100-104 |
Matkalla kohti kevyesti juoksevia lauseita Runoja | Teppo Paulasto · Pirkanmaan kirjoituskilpailun 2008 lyriikkasarjassa palkitun kirjoittajan runoutta. ”Huumoria käytän aina, kun se vastaan kävelee.” |
| 107-109 |
Järki on hyvä väline mutta hiton huono mikään muu Tuukka Hämäläinen · Haastattelussa uusälyttömän liikkeen perustaja Jukka Laajarinne. |
| 110-114 |
Särön Viisaiden Neuvosto toim. Eija Mäkinen | Vastaajina Heidi Krohn, Karri Karsi, Verna Meriläinen, Tapani Lepomäki ja Mikko Kuustonen. · Miksi osa ranskalaisista pitää kirjailija Arto Paasilinnaa filosofina? Kehittävätkö unelmat taiteilijaa – entä vuori-insinööriä? |
| 117 | Lukijapalaute |
| 118-121 |
Tähdet, taide ja tajunta Tiedeviilto | Tiina Raevaara · Miksi suomalainen tietokirjallisuus koostuu enimmäkseen elämäntapaoppaista? Entä miksi Esko Valtaoja ei suostu pysymään omalla alallaan? |
| 122-123 |
Ehdotuksia tajunnan laajentamiseksi Runo | A.W. Yrjänä · Oleta, että hyönteisillä on huumorintajua. |
| 125 | Uusia säröläisiä: Tuukka Hämäläinen |
| 126 | Särö tiedottaa |
| 127 | Särön ilmoitushinnat | Tilaa Särö |
| 128 | Mukana Särössä | Särö kiittää |