Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry

Hyvännäkijä-Särö: 1920-luvun Helsinki ja kirjailijoiden luomat tulevaisuudenkuvat

Hyvännäkijä-numerossa esiin pääsevät todelliset ja fiktiiviset poikkeusyksilöt ja poikkeusyhteisöt.

Tarkastelemme, millainen on Grimmin satujen ”pikku äijien”, kääpiöiden, moraalinen merkitys ja sanoma saduissa. Tutustumme Elvi Sinervon, Helvi Hämäläisen ja Mika Waltarin silmin 1920- ja 30-lukujen Helsingin kirjalliseen ja henkiseen ilmapiiriin Pitkänsillan molemmin puolin.

Johanna Sinisalo pohtii utopia- ja dystopiakirjallisuuden toisinaan hämmästyttäviltä vaikuttavia ennustamiskykyjä. Näkevätkö jotkut kirjailijat tulevaisuuteen?

Haminan runofestivaalin (2020) tiimoilta tarjotaan näkemyksiä siitä, mitä runolle kääntämisprosessissa saa tapahtua ja ketkä runoja ”saavat” kääntää.

Kallion ilmaisutaidon lukion abiturientti Ansa Kurola tekee runodebyyttinsä Hyvännäkijän sivuilla. Mukana lisäksi Arda Yildirimin novelli ja Kukka-Maria Rosenlundin kuvataidetta. Kritiikkisivuilla arvioidaan tietokirjoja, elämäkertoja ja kaunokirjallisuutta.

Numeron 42 kirjoittajina muiden muassa Eila Kostamo, Jani Saxell, Leena Jäppilä ja Tuukka Sandström.

Tapaninpäivän runotapahtuma peruttu. Särö 42 kohta kaupoissa ja kodeissa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tuoreen päätöksen mukaan yleisötapahtumat on nyt kielletty. Tämän vuoksi Särö joutuu perumaan tapaninpäivän 26.12.2020 runotapahtuman Galleria Maarissa Porvoossa.

Tilaajille tiedoksi, että Särö 42 pujahtaa tilaajien postilaatikoista luultavasti vielä ennen vuoden vaihtumista.

Tiedoksi kaikille, että vuodesta 2021 tulee iloisempi kuin vuodesta 2020: narskuvien poliittisten hampaiden systeemi korjaantuu, ja fyysiset kohtaamiset taiteen ääressä ovat jälleen mahdollisia. Särö lupaa sen! Sitä ennen: hyvää joulua ja kauniita ajatuksia!

Hyviä uutisia! Tulossa Säröttären kirjoja ja uusia yhteyksiä Oder-residenssiin.

Säröllä on työn alla on parhaillaan kaksi lehteä: joulukuussa ilmestyvässä numerossa pohditaan 1930-luvun Helsinkiä, Grimmin satujen kääpiöitä sekä runouden kääntämistä. Kevään 2021 tuplanumero tarjoaa monipuolisen katsauksen liettualaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Särön uusin sivuhaara on kirjojen julkaiseminen. Alkuvuonna 2021 ilmestyy tietokirja, loppuvuonna käännettyä kaunokirjallisuutta. Särön kirjalinjaston nimi on Särötär.

Korona-ajan hiljaiseloa hyväksikäyttäen Särön residenssitiimi on kunnostanut Oder-residenssiä ja täydentänyt varustelua. Yhden hengen huoneeseen on rakennettu kirjahylly ja kaunis, pitkä työpöytä. Residenssin valaistusta on kehitetty siten, että asunnossa voidaan kirkkaassa valossa työskentelyn lisäksi myös tunnelmoida illan hämäryydessä Oder-jokea ja Puolan länsirantaa ihaillen. Vastajauhetun kahvin ystäviä ajatellen keittiövarustelua on täydennetty sähkökäyttöisellä kahvimyllyllä. Pehmeyden ja värien ystäville asuntoon on hankittu samassa korttelissa sijaitsevasta kutomosta kauniita mattoja.

Muistutukseksi, että residenssi on poikkeustilasta huolimatta jatkuvasti käytössä. Vapaita aikoja löytyy syksyksi, talveksi ja kevääksi. Berliinin uuden lentokentän myötä matka lentoasemalta Frankfurt an der Oderiin on lyhentynyt entisestä noin 20 minuutilla, ja koko matkan voi nyt tehdä junalla. Perille residenssille vie raitiovaunu. Tiedoksi myös, että raideliikenteen kehittämisen myötä Frankfurtista pääsee junalla nykyään suoraan esimerkiksi Wroclaviin, Wieniin, Krakovaan ja Przemysliin Ukrainan rajalle. Tervetuloa kirjoittamaan tai piirtämään Keski-Euroopan rajajokiseuduille!

Pyhtään runotapahtuman teemana alakulo ja puolalainen kirjallisuus

Stockforsin ruukin kaarihallissa järjestetyn Rautaparran runoillan kaikki 50 lippua myytiin loppuun_Kuva Ari Talvila

Stockforsin ruukin rosoiset seinät todistivat lauantaina 1.8. runouden ääntä. Pyhtäällä järjestetyssä kaikille avoimessa kirjallisuustapahtumassa, Rautaparran runoillassa, puolalaisen kirjallisuuden suomentaja Tapani Kärkkäinen kertoi 50-päiselle yleisölle puolalaisesta sosialismin ajan underground-kirjallisuudesta ja nyky-Puolan poliittisista asetelmista. Kärkkäinen on myötävaikuttanut siihen, että puolalainen kirjailija Olga Tokarczuk päätyi suomalaisten luettavaksi hyvissä ajoin ennen kirjallisuuden Nobel-palkintoaan 2018.

50-vuotisen kirjailijanuran tehnyt Anita Konkka kertoi unien vaikutuksesta kirjoittamiseen ja hyvän kustannustoimittajan löytämisen vaikeudesta. Oululaisen kirjailija ja käsikirjoittaja Reija Korkatin runot käsittelivät ylisukupolvista surua ja hänen keväällä koronavirukseen menehtynyttä mummoaan.

Tietokirjailija Petri Pietiläisen juontaman illan päätteeksi Kai Nieminen luki runojaan, jotka ovat viestejä hänen edesmenneelle Elina-vaimolleen. Yleisöä itkettävien runojen lisäksi Nieminen vastasi illan musiikkitarjonnasta klarinettia soittaen.

Puolalaisen nobelkirjailija Olga Tokarczukin suomentaja Tapani Kärkkäistä haastattelee kirjailija Petri Pietiläinen. Kuva Mark Mallon

 

 

 

 

 

 

Ensi vuoden runoillasta kansainvälinen

Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särön yhteistyökumppanina Stockforsissa toimiva Kasvajat ry tarjosi loppuunmyydylle tilaisuudelle mahtipontisen teolliset puitteet Kaarihallissa Kymijoen rannalla.

Viime vuonna Strömforsin ruukissa Ruotsinpyhtään puolella ensi kertaa järjestetty tapahtuma löysi nyt Pyhtäältä itselleen tulevaisuuden ja reilusti kasvunvaraa: järjestäjät kaavailevat elokuulle 2021 kaksipäiväistä tapahtumaa, johon kutsutaan esiintyjiä kotimaan lisäksi Liettuasta.

Tapahtuman yleisö tuli pääosin Helsingistä ja Porvoosta pääsylipun hintaan sisältyvällä bussikuljetuksella sekä omilla autoilla. Monet kertoivat käyneensä tutustumassa myös ruukin taidenäyttelyyn.

Porvoosta ja Kotkasta kotoisin oleva Särö julkaisee kirjallisuus- ja kulttuurilehteä sekä järjestää kirjoittajakoulutusta ja kirjallisuustapahtumia. Särön kotipaikat ovat nykyään Helsinki ja Saksan itärajalla sijaitseva Frankfurt an der Oder, jossa yhdistys ylläpitää taiteilijaresidenssiä ja Keski-Euroopan verkostoitumistukikohtaansa.

Stockforsin ruukin Kaarihallissa järjestetyn kirjallisuusillan kaikki 50 lippua myytiin loppuun. Kuva Mark Mallon.

1. elokuuta Ruotsinpyhtäällä: Rautaparran runoilta 2020

Kesän idyllisimmän kirjallisuustapahtuman aiheina ovat muun muassa puolalainen underground-kirjallisuus ja ylisukupolvinen suru. Lavalle nousevat runoilija Kai Nieminen, kirjailijat Anita Konkka ja Reija Korkatti (Reija Glad), Olga Tokarczukin suomentaja Tapani Kärkkäinen sekä runoilija Deria Kurkan.
Runotapahtumaan pääsee Helsingistä, Porvoosta ja Loviisasta tilausbussin kyydissä.

Lauantaina 1.8. pidettävän tilaisuuden järjestävät jo toista kertaa Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry sekä Kulttuuriyhdistys Rautaparta. Tapahtumaa tukee Aktiasäätiö Porvoo.

Rautaparran runoillan 2020 pääsylipun voit ostaa Särön verkkokaupasta. Sieltä löytyvät myös tapahtuman ohjelma ja tilausbussin aikataulu.

Alakulo-Särö ilmestyy heinäkuussa

Alakulo-Särön (nro 40-41) kansien välissä käsitellään masennusta, vitkastelua ja alakuloa taiteen tekemisen ja kokemisen kannalta olennaisina, myös hyödyllisinä tekijöinä.
Kirjailijahaastattelussa esikoisteoksensa 50 vuotta sitten julkaissut Anita Konkka. Nobel-palkittu kirjailija Olga Tokarczuk pohtii laajassa esseessään Keski-Euroopan ja mielen suhdetta. Nykyrunoilijan asemaa nyky-Venäjällä analysoi kirjailija Vladimir Jermakov. Vastikään 70 vuotta täyttäneen Kai Niemisen runot ovat viestejä hänen edesmenneelle puolisolleen.
Numerossa ensiestradille nousevat Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelija Deria Kurkan ja elokuvaopiskelija Maija Alander.
Kuvataiteilijaesittelyssä on Virossa asuva suomalainen Mika Vesalahti. Voit ennakkotilata numeron verkkokaupastamme.
Särö toivottaa lukijoilleen iloista kesää!

Kirjoituskutsu koronamasentuneille

Ovatko korona-ajan rajoitukset, eristäytyminen, uutisten ja somen seuraaminen kasvattaneet surua, masennusta, ahdistusta ja mielenterveysongelmia sinulla tai lähipiirissäsi? Haluatko avautua tuntemuksistasi ja havainnoistasi julkisesti mutta nimettömästi? Kirjoita meille.

Negatiiviset tunteet ovat kirjoituksissa tervetulleita, osittain siksi, että Särön seuraavan numeron yhtenä teemana on masennus.

Verkko-Särö julkaisee kesäkuussa koosteen kirjoituksista osoitteessa verkkosaro.sarolehti.net.

Emme hae sairaskertomuksia tai mielipidekirjoituksia. Julkaisemme 20-30 katkelmaa; emme voi julkaista kaikkia lähetettyjä kirjoituksia. Tekstejä käsitellään luottamuksella ja kaikki viestit hävitetään koosteen julkaisun jälkeen. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä ja huoltaa niitä kielellisesti.

Tekstit julkaistaan nimettöminä, mutta kirjoittajan niin halutessa myös nimellä. Kirjoittajasta julkaistaan tekstin yhteydessä vain suurpiirteiset tiedot, kuten: ”Nainen, 42, saippuakauppias.”

Lähetä tekstisi pe 22.5.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sarolehti@gmail.com. Liitä tekstin oheen seuraavat tiedot itsestäsi: ikä, sukupuoli, ammatti (tai jos olet opiskelija, eläkeläinen tai työtön, ilmoita se). Tekstin enimmäispituus on 3000 merkkiä (ei sanaa) välilyönteineen, eli noin liuskan verran. Voit lähettää tekstin viestikentässä tai liitteenä (doc, odt, docx). Laita viestin otsikoksi ”kirjoituskutsu”.

Kaikkien julkaistujen tekstien kirjoittajille lähetetään 80-sivuinen Mieli ja kirjoittaminen -Särö (ilmestyy kesäkuussa). Vastanneiden kesken arvotaan lisäksi 3 kpl Blank Berlin Books -muistikirjoja.

Valoa kesän odotukseen toivoo Särö!

Haluatko saada
Särön uutiskirjeen?
Tilaa uutiskirje
Verkko-Särö
Särön artikkeleita verkossa