Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry
Kategoria: Yleinen

Särössä (nro 30) julkaistu Stefan Mosterin haastattelu luettavissa

Kirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden saksantaja Stefan Moster on tänään kirjailijavieraana Särön ja Robustoksen järjestämällä rajakirjoittamisen kurssilla Frankfurt an der Oderissa, Särön Oder-residenssissä. Vierailun kunniaksi julkaisemme Särössä numero 30 julkaistun Mosterin haastattelun, jossa hän vertailee kipakasti kirjailijan asemaa Suomessa ja Saksassa.

Stefan Mosterin kuva: Mathias Bothor

Stefan Mosterin kuva: Mathias Bothor

 

Tiiliskivi-palkinto 2016 Kirsi Alanivalle

Vuoden 2016 Tiiliskivi-palkinto on myönnetty Kirsi Alanivalle tämän esikoisromaanista Villa Vietin linnut (Savukeidas).

Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n vuosittain jakama, kiertävä kirjallisuuspalkinto. Muut palkintoehdokkaat olivat Tiina Lifländerin romaani Kolme syytä elää, AP Kivisen runoteos Tšernobylin kissat, Hanna-Riikka Kuisman romaani Viides vuodenaika ja Mia Rönkän runoteos Maanalaiset linnut.

Särö onnittelee voittajaa ja toivottaa Tiiliskivi-klubille pitkää ikää!

Peter Sandströmille Runeberg-kirjallisuuspalkinto 2017

Runeberg-kirjallisuuspalkinto 2017 on myönnetty Peter Sandströmille romaanista Laudatur.

Laudatur on lennokkaan hauska, aseistariisuvan haikea ja kieleltään juurevan notkea yllätysten romaani. [...] Laudatur on tutkielma ajasta, aikojen päällekkäisyyksistä ja niiden loputtomiin vaihtelevasta temposta. Se on tutkielma kielestä ja hiljaisuudesta, ihmisen kosketuksista toisiin ihmisiin ja maailmoihin.”

Palkintoraatiin kuuluivat sen puheenjohtaja, kirjailija Tero Liukkonen, runoilija Tommi Parkko ja kirjallisuudentutkija Maili Öst. 10 000 euron suuruisen palkinnon maksavat sanomalehti Uusimaa ja Porvoon kaupunki.

Särö onnittelee Runeberg-voittajaa!

Puola-Särö (31-32) edistyy

Puola-Särö ponnistelee toimituksen työpöydiltä kiivaasti kohti lukijoidensa postiluukkuja. Lehden vieraileva päätoimittaja, Puola-asiantuntija Päivi Paloposki on muun toimituskunnan kanssa koonnut tuplanumeroon tuhtia, ajankohtaista ja monipuolisesti taiteellista sisältöä.

Särö kävi haastattelemassa kirjailija Olga Tokarczukia Wroclawissa, Puolassa. Tokarczuk kertoi kirjojensa synnystä, fragmenteista sekä Ala-Sleesian alueesta, joka Tokarczukin mukaan on ehtymätön tarinoiden lähde. Haastattelun lisäksi julkaistaan katkelma Tapani Kärkkäisen suomentamasta Tokarczukin romaanista Jakubin kirjat (Księgi Jakubowe, 2015).

Kun kirjoitin Päivän talo, yön taloa, mielessäni oli romaanin rakenteeseen liittyvä vertauskuva: kun menet yöllä ulos kodistasi ja katsot taivaalle, näet tähtiä. Tähdet eivät ole missään järjestyksessä, mutta aivomme pystyvät järjestämään tähdet erilaisiksi kuvioiksi, ja näemme Orionin ja Otavan. Heijastamme siis omat merkityksemme taivaalle. Päivän talo, yön talossa on sama idea. Annan teille tähtiä, ja te muodostatte niistä itse kuvionne.

Suomentaja Tapani Kärkkäinen kirjoittaa  Puolan kipeästä mutta välttämättömästä itsetutkiskelusta liittyen puolalaisten rooliin holokaustin aikana.

Holokausti on merkinnyt Puolan, se on tehnyt siitä ”saastuneen maiseman” (kontaminierte Landschaft), kuten itävaltalainen kirjailija Martin Pollack on kuvannut joukkomurhien tapahtumapaikkoja keskisessä ja itäisessä Euroopassa. ”Veri on jäänyt seinille, imeytynyt maahan, haluamme tai emme. Se on imeytynyt meidän muistiimme, meihin itseemme”, kuvaa Jan Błoński elämää holokaustin tapahtumapaikalla, valtavalla juutalaisella hautausmaalla, joka Puola on.

Esittelyssä lisäksi muun muassa puolalaista nykyelokuvaa sekä Juhani Karilan ennestään julkaisematon novelli – suomeksi ja puolaksi. Numeron kansikuvataiteilija on katutaiteestaan kansainvälisesti tunnettu Otecki.

Särön Suomi-numero valmistumassa, Berliinin residenssitoiminta päättyy

Missä se uusin Särö nyt viipyy? Suomi-teemainen Särö numero 30 on näennäisestä hiljaiselosta huolimatta ponnistellut sinnikkäästi kohti päivänvaloa koko kevään ajan. Odotus palkitaan pian, ja vieläpä ruhtinaallisesti, sillä yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt Suomi-Utopia tulee olemaan Säröksi poikkeuksellinen ja poikkeuksetta kiinnostava: mukana on ajattelijoita, kirjailijoita ja asiantuntijoita Ilkka Taipaleesta Joose Keskitaloon ja Sirpa Kähkösestä Suojelupoliisin osastopäällikköön – unohtamatta Särölle tunnusomaisia novelleja, sarjakuvia ja runoja.

Suomi-Särön lisäksi tekeillä on samanaikaisesti Päivi Paloposken päätoimittama Puola-teemanumero, joka ilmestyy lokakuussa.

Pahoittelemme lehden viivästymistä ja toivomme lukijoiltamme kesäisen raukeaa kärsivällisyyttä ja ymmärrystä!

Viivästymisen taustalla on nimittäin surullinen uutinen: Särön Berliinin residenssitoiminta päättyy vuoden lopussa. Päätöksen taustalla on Berliinin osavaltion lakimuutos, joka kieltää asuntojen käytön muuhun kuin varsinaiseen asumistarkoitukseen. Lainsäätäjä ei valitettavasti tee taiteilijoille suunnatun huonevälityksen kohdalla poikkeusta.

Berliinin uudella lailla pyritään estämään Berliinin vuokratason nousu tavallisen vuokralaisen ulottumattomiin, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Kuitenkin Berliinin residenssin päättyminen on erittäin harmillista paitsi residenssiä perustaneelle ja ylläpitäneelle Särö ry:lle, myös vieraille sekä yhteistyökumppaneille. Särö kartoittaa parhaillaan mahdollisuuksia uuden residenssitoiminnan käynnistämiseksi muualla.

Itä-Saksassa, Tsekin rajan kumpuilevilla kupeilla sijaitseva Eibaun kirjastoresidenssi jatkaa toimintaansa normaalisti. Residenssi tarjoaa levolliset ja inspiroivat puitteet taiteelliseen, ja miksei tieteelliseenkin, luomistyöhön. Ensimmäiset vapaat jaksot alkavat heinäkuun lopussa. Tiedustelut residenssin ylläpitäjältä Seija Kerttulalta, skerttula@gmail.com.

Särö toivottaa uusille ja vanhoille lukijoilleen, ystävilleen, yhteistyökumppaneilleen ja residenssivierailleen aurinkoista ja rentouttavaa juhannusta!

Särö 29 ilmestynyt. Säveltäjän ja sanoittajan tajunnasta. Taiteen verhojen takana tiedettä.

Mariska kertoo Särön lukijoille työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin alkoi olla tärkeämpää kuin kapinointi kaikkea vastaan. Aki Petteri Lehtinen vuorostaaan kirjoittaa tieteilijän taiteellisuudesta: ”Taiteellisilla ja tieteellisillä menetelmillä tutkimme todellisuutta, johon itse kuulumme. Ihmisen alkuperäinen uteliaisuus ja harjoiteltu epävarmuuden sietokyky voivat edistää erilaisten maailmankatsomusten ymmärtämistä.” Panu Hämeenahon piirtämässä ja Mark Mallonin ideoimassa sarjakuvassa postivirkailija kieltäytyy ottamasta taiteilijan apurahahakemuskuorta vastaan, koska ”siitä tulee jotain”.

Runeberg-kirjallisuuskilpailun raatilainen Jouko Sirola toteaa, että ”kirjan erottumisen kannalta on tärkeää, että se onnistuu vetoamaan älyyn tai tunteeseen, tai tuntuu kantavan jotain merkittävää yhteiskunnallista viestiä. Voidakseen vedota älyyn ja tunteeseen kirjan on oltava ilmaisultaan tarkkaa ja tuoreen oloista.” Yleisradion Tanssiva Karhu -kirjallisuuskilpailun raatilainen Harri Nordell sanoo, että ”vuoden aikana julkaistuista sadasta runokirjasta kymmenen oli hyviä, 40 keskinkertaisia. Loppuja ei olisi pitänyt julkaista.”

Särön musiikkitoimittaja Juho Kankaanpää puolustaa artikkelissaan retromaniaa, ja kysyy, kuuluuko popin edes kehittyä ja edistyä. Auli Särkiö haastattelee nykymusiikin säveltäjiä Minna Leinosta ja Juha T. Koskista, ja toteaa: ”Taiteen materiaaleista ääni on kaikkein lähimpänä alkuainetta: se on perustava osa kokemustamme, mutta tietoisuutemme ei kykene kesyttämään sitä.”

Antiikintutkija Arto Kivimäki kertoo kirjallisuudenlajeista, jotka ovat hävinneet historian uumeniin. ”Näyttää siltä, että kirjallisuudenlajeja on nykyään vähemmän kuin antiikin aikoihin. Ehkä romaanimuotokin on hioutunut niin pitkälle, että se on valmis kuolemaan.” Marja-Leena Mikkola on suomentanut Säröä varten lehden kauneimman helmen: venäläisen klassikkorunoilijan Marina Tsvetajevan kirjerunoelman kuolleelle saksalaisrunoilija Rainer Maria Rilkelle. Numeron kansikuvataiteilijana on Susanna Autio ja novellistina Marja Uimonen.

Uusimman Särön, ja vanhempiakin, voit tilata kotiin postimaksutta ja tilaajaksi sitoutumatta. PS: Sanomalehti Uusimaa uutisoi uusimmasta numerosta!

Särön Suomi-spesiaali (nro 30) tekeillä!

Tuntuuko siltä, että Suomi hajoaa ja vajoaa maailman myllyssä? Onko tunne median lietsoma, vai onko Suomi-neidon psyyken ja ruumiin muutos mitattavissa? Syökö karhu maamme sielua? Halkeaako maa vain löytääkseen uuden, kauniimman muodon?

Sinä tutkija, taiteilija tai maallikko: Kerro, onko Suomi sisällissodan partaalla, vai onko kaikki nyt parhain päin? – Särön ensimmäinen yhteiskunnallis-poliittinen numero tulossa keväällä 2016. Aineistopäivä 15.2.2016. Novelleja ja runoja voi tarjota myös teeman ulkopuolelta.

Aineisto: sarolehti@gmail.com. Runot lisäksi osoitteseen markkuaalt@gmail.com ja novellit venlasaalo@gmail.com. PS: Särö nro 29 ilmestyi tänään painosta!

  << Takaisin