Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry
Verkko-Särö
Särön artikkeleita verkossa
Kategoria: Politiikka, yhteiskunta & ympäristö

Särö tiedottaa: Mummolaakso ry:n kirjoituskilpailu käynnissä

Vanhempien lesbojen ja bi-naisten järjestö Mummolaakso ry järjestää kirjoituskilpailun, joka kannustaa tallentamaan lesbojen ja biseksuaalien naisten arjen historiaa varhaisista ”pioneeriajoista” 2000-luvulle. Järjestö haluaa saada kirjoituskilpailulla näkyviin eri sukupolvien muuttuvia tapoja elää naista rakastavana naisena Suomessa.

Kirjoituskilpailu avattiin lesbohistoriallisessa muistelutyöpajassa 18.3. Helsingissä, ja se on osa Mummolaakson muistelujen teemavuotta. Kilpailu on auki vuoden loppuun asti ja paras teksti palkitaan 200 euron rahapalkinnolla. Tuomarina toimii Seta-lehden entinen päätoimittaja, verkkoyhteisöaktivisti ja tietoasiantuntija Eva Isaksson.

Kirjoituskilpailun kutsu: http://mummolaakso.fi/fileadmin/tiedostot/kirjoituskilpailu/Kirjoituskilpailukutsu.pdf

Puola-Särö (31-32) edistyy

Puola-Särö ponnistelee toimituksen työpöydiltä kiivaasti kohti lukijoidensa postiluukkuja. Lehden vieraileva päätoimittaja, Puola-asiantuntija Päivi Paloposki on muun toimituskunnan kanssa koonnut tuplanumeroon tuhtia, ajankohtaista ja monipuolisesti taiteellista sisältöä.

Särö kävi haastattelemassa kirjailija Olga Tokarczukia Wroclawissa, Puolassa. Tokarczuk kertoi kirjojensa synnystä, fragmenteista sekä Ala-Sleesian alueesta, joka Tokarczukin mukaan on ehtymätön tarinoiden lähde. Haastattelun lisäksi julkaistaan katkelma Tapani Kärkkäisen suomentamasta Tokarczukin romaanista Jakubin kirjat (Księgi Jakubowe, 2015).

Kun kirjoitin Päivän talo, yön taloa, mielessäni oli romaanin rakenteeseen liittyvä vertauskuva: kun menet yöllä ulos kodistasi ja katsot taivaalle, näet tähtiä. Tähdet eivät ole missään järjestyksessä, mutta aivomme pystyvät järjestämään tähdet erilaisiksi kuvioiksi, ja näemme Orionin ja Otavan. Heijastamme siis omat merkityksemme taivaalle. Päivän talo, yön talossa on sama idea. Annan teille tähtiä, ja te muodostatte niistä itse kuvionne.

Suomentaja Tapani Kärkkäinen kirjoittaa  Puolan kipeästä mutta välttämättömästä itsetutkiskelusta liittyen puolalaisten rooliin holokaustin aikana.

Holokausti on merkinnyt Puolan, se on tehnyt siitä ”saastuneen maiseman” (kontaminierte Landschaft), kuten itävaltalainen kirjailija Martin Pollack on kuvannut joukkomurhien tapahtumapaikkoja keskisessä ja itäisessä Euroopassa. ”Veri on jäänyt seinille, imeytynyt maahan, haluamme tai emme. Se on imeytynyt meidän muistiimme, meihin itseemme”, kuvaa Jan Błoński elämää holokaustin tapahtumapaikalla, valtavalla juutalaisella hautausmaalla, joka Puola on.

Esittelyssä lisäksi muun muassa puolalaista nykyelokuvaa sekä Juhani Karilan ennestään julkaisematon novelli – suomeksi ja puolaksi. Numeron kansikuvataiteilija on katutaiteestaan kansainvälisesti tunnettu Otecki.

Särö 30: Suomi-Utopia on täällä

Suomi-Utopian kansi: Sanna Saastamoinen

Suomi-Utopian kansi: Sanna Saastamoinen

Suomen henkistä ilmapiiriä käsittelevä Suomi-Utopia-Särö (nro 30) on ilmestynyt.

Lääkäri Ilkka Taipale, tutkija Emilia Palonen sekä kirjailijat Siiri Enoranta, Markus Leikola, Sirpa Kähkönen ja Stefan Moster kertovat Särölle haastattelussa, millaisena he kokevat nyky-Suomen ilmapiirin, millaiseksi he haluaisivat muuttaa maamme olosuhteita ja mikä on kirjallisuuden rooli ilmapiirin luojana. ”Todelliset talousjohtajat lukevat kaunokirjallisuutta”, väittää Markus Leikola.

Kirjailija, kääntäjä Stefan Moster kommentoi suomalaista kirjallisuuskenttää kriittisesti saksalaisesta näkökulmasta: ”Suomessa kirjailijat haluavat, että heidät nähdään, mutta he eivät halua, että heidät nähdään yhteiskunnallisina ajattelijoina.”

Historioitsija Anne Ollila kertoo suomalaisen monikulttuurisuuden ja suomalaisten utopioiden juurista. Transparency International Suomen puheenjohtaja Jarmo Mielonen ruotii maamme korruptiotilannetta, ja Jussi K. Niemelä pohtii esseessään, miten 1500-luvun filosofi Montaigne olisi suhtautunut Suomen nykymenoon: ”Ihmiset eivät yleensä pyri mihinkään yhtä voimakkaasti kuin tuomaan esille omat mielipiteensä”, Montaigne toteaa.

Taloustoimittaja Petri Korhonen kertoo Suomen sadan vuoden paluumatkasta: miksi olemme kuin vuoden 1916 Suomessa?

”Väkivaltaa oikeuttava keskustelu voi toimia yllykkeenä ja vahvistuksena väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisille henkilöille”, kirjoittaa Suojelupoliisin osastopäällikkö Matti Saarelainen Särölle.

Muusikko Joose Keskitalo kertoo sanoittamisesta ja lukemisen välttämättömyydestä. Mukana myös maantieteen parapsykologiaa runoissaan käsittelevä Aki Haikkonen, Panu Hämeenahon sarjakuva, Maija Sirkjärven novelli, Virva Pikilän runoja sekä Laukaus tehtaalla -elokuvaa esittelevä Veli-Matti Huhdan essee.

Kritiikkisärössä seuraavat teokset:

  • Karim Maïche: Mitäs me länsimaalaiset!
  • Sandra Hagman: Seitsemän kummaa veljestä.
  • Pekka Sauri: Ratkaisemattomien kysymysten kirja.
  • Juha Kauppinen & Sampsa Oinaala: Talvivaaran vangit.
  • Satu Lidman: Väkivaltakulttuurin perintö.

Särön Suomi-spesiaali (nro 30) tekeillä!

Tuntuuko siltä, että Suomi hajoaa ja vajoaa maailman myllyssä? Onko tunne median lietsoma, vai onko Suomi-neidon psyyken ja ruumiin muutos mitattavissa? Syökö karhu maamme sielua? Halkeaako maa vain löytääkseen uuden, kauniimman muodon?

Sinä tutkija, taiteilija tai maallikko: Kerro, onko Suomi sisällissodan partaalla, vai onko kaikki nyt parhain päin? – Särön ensimmäinen yhteiskunnallis-poliittinen numero tulossa keväällä 2016. Aineistopäivä 15.2.2016. Novelleja ja runoja voi tarjota myös teeman ulkopuolelta.

Aineisto: sarolehti@gmail.com. Runot lisäksi osoitteseen markkuaalt@gmail.com ja novellit venlasaalo@gmail.com. PS: Särö nro 29 ilmestyi tänään painosta!

Tulossa: Tieteilijän tajunta

Särö 28 on tekeillä! Tieteilijän tajunta -työniminen numero ilmestyy vuodenvaihteessa. Luvassa on tiedettä mission näkökulmasta, taidetta tieteen näkökulmasta. Mukana musiikkia, kirjallisuustutkimusta, uutta runoa. Aineistotarjoukset 30.11.2014 mennessä osoitteeseen sarolehti@gmail.com. Aineistotarjoukset: sarolehti@gmail.com

Pelissä vielä

Jasper Kaarna:

pelista_pois_900

Hannu Ahon romaani kolmen vuosikymmenen takaa on teemoiltaan runsas ja kerronnaltaan rehevä. Aika ei ole ajanut siitä ohi.

Juho Nieminen ehdotti bloginsa Pitäisi olla -sarjassa lanseerattavaksi Harkittua kirjallisuuspalkintoa. Sen voisi myöntää vain vähintään 10 vuotta vanhalle kirjalle, ”teokselle, joka on todistanut itsensä kestävyyslajissa”.

Pidän Niemisen ideasta kovasti. Kuluneena keväänä myös vakuutuin, että jos moinen palkinto lanseerattaisiin, ehdolle pitäisi ehdottomasti asettaa Hannu Ahon romaani Pelistä pois (WSOY 1982). Antikvariaatin viiden euron heräteostos löi ällikällä. Se jätti toisaalta hurmioituneen, toisaalta inhottavan kipeänraskaan jälkimaun.

Lue lisää…

Aikamatkalla Freiburgista Zürichiin (matkakertomus)

Matti Itkonen:

Freiburg _ päärakennus

Paikkana on Freiburg ja sen vuonna 1457 perustettu yliopisto. Aiemmin tämä maineikas opinahjo on ollut minulle tuttu vain filosofien Edmund Husserl ja Martin Heidegger nimistä. Seison filosofian laitoksen toisen kerroksen aulassa, jossa on suuri seinämaalaus. Freskossa kuvataan, kuinka Prometheus anastaa tulen jumalilta ihmisille. Koko miljöö on arvokkuutta henkivä.

Lue lisää…

  << Takaisin