Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry
 Blogi Särö-tiedotteet
Kategoria: Särötiedote

Vilja-Tuulia Huotarinen Särön runotiimiin

Särö on saanut toimitukseensa oivan vahvistuksen: kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen astui maaliskuussa 2017 Särön toisen runovastaavan saappaisiin. Huotarinen toimii vastaisuudessa runojen pyydystäjänä, kun taas Särössä kymmenisen vuotta runovastaavana toiminut Markku Aalto jatkaa runojen ruotijana. Runoutta julkaistaan seuraavan kerran loppukeväällä ilmestyvässä Särössä numero 33. Runotarjoukset voi lähettää molemmille osoitteisiin viljatuu@gmail.com ja markkuaalt@gmail.com. Särössä julkaistuista runoista maksetaan pieni mutta sydäntä lämmittävä palkkio.

Vilja-Tuulia Huotarinen

Puola-Särö (31-32) edistyy

Puola-Särö ponnistelee toimituksen työpöydiltä kiivaasti kohti lukijoidensa postiluukkuja. Lehden vieraileva päätoimittaja, Puola-asiantuntija Päivi Paloposki on muun toimituskunnan kanssa koonnut tuplanumeroon tuhtia, ajankohtaista ja monipuolisesti taiteellista sisältöä.

Särö kävi haastattelemassa kirjailija Olga Tokarczukia Wroclawissa, Puolassa. Tokarczuk kertoi kirjojensa synnystä, fragmenteista sekä Ala-Sleesian alueesta, joka Tokarczukin mukaan on ehtymätön tarinoiden lähde. Haastattelun lisäksi julkaistaan katkelma Tapani Kärkkäisen suomentamasta Tokarczukin romaanista Jakubin kirjat (Księgi Jakubowe, 2015).

Kun kirjoitin Päivän talo, yön taloa, mielessäni oli romaanin rakenteeseen liittyvä vertauskuva: kun menet yöllä ulos kodistasi ja katsot taivaalle, näet tähtiä. Tähdet eivät ole missään järjestyksessä, mutta aivomme pystyvät järjestämään tähdet erilaisiksi kuvioiksi, ja näemme Orionin ja Otavan. Heijastamme siis omat merkityksemme taivaalle. Päivän talo, yön talossa on sama idea. Annan teille tähtiä, ja te muodostatte niistä itse kuvionne.

Suomentaja Tapani Kärkkäinen kirjoittaa  Puolan kipeästä mutta välttämättömästä itsetutkiskelusta liittyen puolalaisten rooliin holokaustin aikana.

Holokausti on merkinnyt Puolan, se on tehnyt siitä ”saastuneen maiseman” (kontaminierte Landschaft), kuten itävaltalainen kirjailija Martin Pollack on kuvannut joukkomurhien tapahtumapaikkoja keskisessä ja itäisessä Euroopassa. ”Veri on jäänyt seinille, imeytynyt maahan, haluamme tai emme. Se on imeytynyt meidän muistiimme, meihin itseemme”, kuvaa Jan Błoński elämää holokaustin tapahtumapaikalla, valtavalla juutalaisella hautausmaalla, joka Puola on.

Esittelyssä lisäksi muun muassa puolalaista nykyelokuvaa sekä Juhani Karilan ennestään julkaisematon novelli – suomeksi ja puolaksi. Numeron kansikuvataiteilija on katutaiteestaan kansainvälisesti tunnettu Otecki.

Särön uudessa Oder-residenssissä vielä vapaata talvella.

Särön vasta-avatussa taiteilija- ja kirjailijaresidenssissä Frankfurt an der Oderissa on vielä vapaita aikoja tammi- ja helmikuussa. Kolmihuoneisen residenssiasunnon erkkeri-ikkunasta avautuu kaunis näköala Puolan ja Saksan Oder-rajajoelle. Frankfurt an der Oder sijaitsee tunnin junamatkan päässä Berliinistä.  Vierailujaksot ovat pääsääntöisesti vähintään kahden viikon mittaisia, mutta toiminnan alkuvaiheessa myös lyhyemmät vierailut ovat mahdollisia. Tiedustelut: saro.residenssi@gmail.com, puh. 041 5356065.

Särö 30: Suomi-Utopia on täällä

Suomi-Utopian kansi: Sanna Saastamoinen

Suomi-Utopian kansi: Sanna Saastamoinen

Suomen henkistä ilmapiiriä käsittelevä Suomi-Utopia-Särö (nro 30) on ilmestynyt.

Lääkäri Ilkka Taipale, tutkija Emilia Palonen sekä kirjailijat Siiri Enoranta, Markus Leikola, Sirpa Kähkönen ja Stefan Moster kertovat Särölle haastattelussa, millaisena he kokevat nyky-Suomen ilmapiirin, millaiseksi he haluaisivat muuttaa maamme olosuhteita ja mikä on kirjallisuuden rooli ilmapiirin luojana. ”Todelliset talousjohtajat lukevat kaunokirjallisuutta”, väittää Markus Leikola.

Kirjailija, kääntäjä Stefan Moster kommentoi suomalaista kirjallisuuskenttää kriittisesti saksalaisesta näkökulmasta: ”Suomessa kirjailijat haluavat, että heidät nähdään, mutta he eivät halua, että heidät nähdään yhteiskunnallisina ajattelijoina.”

Historioitsija Anne Ollila kertoo suomalaisen monikulttuurisuuden ja suomalaisten utopioiden juurista. Transparency International Suomen puheenjohtaja Jarmo Mielonen ruotii maamme korruptiotilannetta, ja Jussi K. Niemelä pohtii esseessään, miten 1500-luvun filosofi Montaigne olisi suhtautunut Suomen nykymenoon: ”Ihmiset eivät yleensä pyri mihinkään yhtä voimakkaasti kuin tuomaan esille omat mielipiteensä”, Montaigne toteaa.

Taloustoimittaja Petri Korhonen kertoo Suomen sadan vuoden paluumatkasta: miksi olemme kuin vuoden 1916 Suomessa?

”Väkivaltaa oikeuttava keskustelu voi toimia yllykkeenä ja vahvistuksena väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisille henkilöille”, kirjoittaa Suojelupoliisin osastopäällikkö Matti Saarelainen Särölle.

Muusikko Joose Keskitalo kertoo sanoittamisesta ja lukemisen välttämättömyydestä. Mukana myös maantieteen parapsykologiaa runoissaan käsittelevä Aki Haikkonen, Panu Hämeenahon sarjakuva, Maija Sirkjärven novelli, Virva Pikilän runoja sekä Laukaus tehtaalla -elokuvaa esittelevä Veli-Matti Huhdan essee.

Kritiikkisärössä seuraavat teokset:

  • Karim Maïche: Mitäs me länsimaalaiset!
  • Sandra Hagman: Seitsemän kummaa veljestä.
  • Pekka Sauri: Ratkaisemattomien kysymysten kirja.
  • Juha Kauppinen & Sampsa Oinaala: Talvivaaran vangit.
  • Satu Lidman: Väkivaltakulttuurin perintö.

Särön Suomi-numero valmistumassa, Berliinin residenssitoiminta päättyy

Missä se uusin Särö nyt viipyy? Suomi-teemainen Särö numero 30 on näennäisestä hiljaiselosta huolimatta ponnistellut sinnikkäästi kohti päivänvaloa koko kevään ajan. Odotus palkitaan pian, ja vieläpä ruhtinaallisesti, sillä yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt Suomi-Utopia tulee olemaan Säröksi poikkeuksellinen ja poikkeuksetta kiinnostava: mukana on ajattelijoita, kirjailijoita ja asiantuntijoita Ilkka Taipaleesta Joose Keskitaloon ja Sirpa Kähkösestä Suojelupoliisin osastopäällikköön – unohtamatta Särölle tunnusomaisia novelleja, sarjakuvia ja runoja.

Suomi-Särön lisäksi tekeillä on samanaikaisesti Päivi Paloposken päätoimittama Puola-teemanumero, joka ilmestyy lokakuussa.

Pahoittelemme lehden viivästymistä ja toivomme lukijoiltamme kesäisen raukeaa kärsivällisyyttä ja ymmärrystä!

Viivästymisen taustalla on nimittäin surullinen uutinen: Särön Berliinin residenssitoiminta päättyy vuoden lopussa. Päätöksen taustalla on Berliinin osavaltion lakimuutos, joka kieltää asuntojen käytön muuhun kuin varsinaiseen asumistarkoitukseen. Lainsäätäjä ei valitettavasti tee taiteilijoille suunnatun huonevälityksen kohdalla poikkeusta.

Berliinin uudella lailla pyritään estämään Berliinin vuokratason nousu tavallisen vuokralaisen ulottumattomiin, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Kuitenkin Berliinin residenssin päättyminen on erittäin harmillista paitsi residenssiä perustaneelle ja ylläpitäneelle Särö ry:lle, myös vieraille sekä yhteistyökumppaneille. Särö kartoittaa parhaillaan mahdollisuuksia uuden residenssitoiminnan käynnistämiseksi muualla.

Itä-Saksassa, Tsekin rajan kumpuilevilla kupeilla sijaitseva Eibaun kirjastoresidenssi jatkaa toimintaansa normaalisti. Residenssi tarjoaa levolliset ja inspiroivat puitteet taiteelliseen, ja miksei tieteelliseenkin, luomistyöhön. Ensimmäiset vapaat jaksot alkavat heinäkuun lopussa. Tiedustelut residenssin ylläpitäjältä Seija Kerttulalta, skerttula@gmail.com.

Särö toivottaa uusille ja vanhoille lukijoilleen, ystävilleen, yhteistyökumppaneilleen ja residenssivierailleen aurinkoista ja rentouttavaa juhannusta!

Särön Suomi-spesiaali (nro 30) tekeillä!

Tuntuuko siltä, että Suomi hajoaa ja vajoaa maailman myllyssä? Onko tunne median lietsoma, vai onko Suomi-neidon psyyken ja ruumiin muutos mitattavissa? Syökö karhu maamme sielua? Halkeaako maa vain löytääkseen uuden, kauniimman muodon?

Sinä tutkija, taiteilija tai maallikko: Kerro, onko Suomi sisällissodan partaalla, vai onko kaikki nyt parhain päin? – Särön ensimmäinen yhteiskunnallis-poliittinen numero tulossa keväällä 2016. Aineistopäivä 15.2.2016. Novelleja ja runoja voi tarjota myös teeman ulkopuolelta.

Aineisto: sarolehti@gmail.com. Runot lisäksi osoitteseen markkuaalt@gmail.com ja novellit venlasaalo@gmail.com. PS: Särö nro 29 ilmestyi tänään painosta!

Särö 29: Taiteen alkemistisesta prosessista

Särö 29 etenee kohti valmistumistaan. Vuodenvaihteessa ilmestyvässä Särössä muun muassa analysoidaan taiteilijoiden työprosesseja. Mariska kertoo, että sanoittaminen on matematiikan ja intuition yhteisprosessi. Nykyklassisen musiikin säveltäjät Minna Leinonen ja Juha T. Koskinen selvittävät sävellyksen syntyä: taiteen tekeminen on alkemistinen prosessi.

Antiikintutkija Arto Kivimäki kertoo kirjallisuudenlajeista, jotka ovat hävinneet historian uumeniin. Lehden kauneimpana helmenä loistaa venäläisen klassikkorunoilijan Marina Tsvetajevan ennestään suomentamaton kirjerunoelma kuolleelle saksalaisrunoilija Rainer Maria Rilkelle (Suomennos Marja-Leena Mikkola). Ja paljon muuta!

  << Takaisin