Sanojen synty – Suomen etymologinen sanakirja nyt verkossa

Kieli muuttuu jatkuvasti, välillä onkin kiinnostavaa kääntää katse sanojen etymologiaan.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut Suomen etymologisen sanakirjan. Verkossa julkaistu teos sisältää noin 56 000 hakusanaa. Kaikille avoin sanakirja tarjoaa ajantasaista tietoa lähes kaikista yleiskielen sanavartaloista. 

Julkaisuun sisältyvät aiemmin painettuina ilmestyneet teokset Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 1–3 ja Stadin slangin etymologinen sanakirja. Kokonaisuutta täydentää tätä julkaisua varten laadittu Etymologinen täydennysosa

Suomen sanojen alkuperä -teoksesta (1992–2000) peräisin olevien tietojen yhteyteen on paikoin lisätty kommentteja teoksen ilmestymisen jälkeisistä tutkimustuloksista. Sana-artikkeleissa on myös linkkejä Kotuksen sivuilla julkaistuihin Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -juttuihin.

Etymologinen sanakirja täydentää oivallisesti suomen kielen kanssa työskenteleville tai kielestä kiinnostuneille tuttuja Kotuksen verkkosanakirjoja Kielitoimiston sanakirja ja Suomen murteiden sanakirja

Lukunäyte Suomen etymologisesta sanakirjasta:

marraskuu (Agr; yl.) ’November’.

Alk. luultavasti »kuukausi, jolloin luonto jo martaana, melkein kuolleena asettuu talviuneen» (vrt. Ink run. marrasaika ’surkea aika’, vi marras aeg ’aika, jolloin helposti sattuu vahinkoja’), tai: »kuukausi, jolloin martaat, vainajain henget, erikoisesti olivat liikkeellä». Vi (Wied) mardikuu, märdi-, märtnakuu ’marraskuu’, sananmuk. »Martinkuu», ehkä kansanetym. muunnos. Ks. marras.