Syrjäseutujen energiantuotanto tuhoaa yhteisöjä

Niin Lausitzin sorbit kuin turvealueiden suomalaiset ovat joutuneet jättämään asuinalueensa energiatuotannon vuoksi. Toisaalta ruskohiilikaivokset ja turvesuot ovat tarjonneet varman elinkeinon paikallisille. Anna Sarasteen ja Petri Raivion tietoteos valottaa kulttuurisia muutoksia fossiilisten polttoaineiden tuotantoalueilla. Artikkeli on julkaistu alun perin Särössä nro 45.

Särö tiedottaa: Mummolaakso ry:n kirjoituskilpailu käynnissä

Vanhempien lesbojen ja bi-naisten järjestö Mummolaakso ry järjestää kirjoituskilpailun, joka kannustaa tallentamaan lesbojen ja biseksuaalien naisten arjen historiaa varhaisista ”pioneeriajoista” 2000-luvulle. Järjestö haluaa saada kirjoituskilpailulla näkyviin eri sukupolvien muuttuvia tapoja elää naista rakastavana naisena Suomessa. Kirjoituskilpailu avattiin lesbohistoriallisessa muistelutyöpajassa 18.3. Helsingissä, ja se on osa Mummolaakson muistelujen teemavuotta. Kilpailu on auki vuoden loppuun asti ja […]

Puola-Särö (31-32) edistyy

Puola-Särö ponnistelee toimituksen työpöydiltä kiivaasti kohti lukijoidensa postiluukkuja. Lehden vieraileva päätoimittaja, Puola-asiantuntija Päivi Paloposki on muun toimituskunnan kanssa koonnut tuplanumeroon tuhtia, ajankohtaista ja monipuolisesti taiteellista sisältöä. Särö kävi haastattelemassa kirjailija Olga Tokarczukia Wroclawissa, Puolassa. Tokarczuk kertoi kirjojensa synnystä, fragmenteista sekä Ala-Sleesian alueesta, joka Tokarczukin mukaan on ehtymätön tarinoiden lähde. Haastattelun lisäksi julkaistaan katkelma Tapani Kärkkäisen […]

Särö 30: Suomi-Utopia on täällä

Suomen henkistä ilmapiiriä käsittelevä Suomi-Utopia-Särö (nro 30) on ilmestynyt. Lääkäri Ilkka Taipale, tutkija Emilia Palonen sekä kirjailijat Siiri Enoranta, Markus Leikola, Sirpa Kähkönen ja Stefan Moster kertovat Särölle haastattelussa, millaisena he kokevat nyky-Suomen ilmapiirin, millaiseksi he haluaisivat muuttaa maamme olosuhteita ja mikä on kirjallisuuden rooli ilmapiirin luojana. “Todelliset talousjohtajat lukevat kaunokirjallisuutta”, väittää Markus Leikola. Kirjailija, […]

Särön Suomi-spesiaali (nro 30) tekeillä!

Tuntuuko siltä, että Suomi hajoaa ja vajoaa maailman myllyssä? Onko tunne median lietsoma, vai onko Suomi-neidon psyyken ja ruumiin muutos mitattavissa? Syökö karhu maamme sielua? Halkeaako maa vain löytääkseen uuden, kauniimman muodon? Sinä tutkija, taiteilija tai maallikko: Kerro, onko Suomi sisällissodan partaalla, vai onko kaikki nyt parhain päin? – Särön ensimmäinen yhteiskunnallis-poliittinen numero tulossa keväällä […]

Tulossa: Tieteilijän tajunta

Särö 28 on tekeillä! Tieteilijän tajunta -työniminen numero ilmestyy vuodenvaihteessa. Luvassa on tiedettä mission näkökulmasta, taidetta tieteen näkökulmasta. Mukana musiikkia, kirjallisuustutkimusta, uutta runoa. Aineistotarjoukset 30.11.2014 mennessä osoitteeseen . Aineistotarjoukset:

Pelissä vielä

Jasper Kaarna: Hannu Ahon romaani kolmen vuosikymmenen takaa on teemoiltaan runsas ja kerronnaltaan rehevä. Aika ei ole ajanut siitä ohi. Juho Nieminen ehdotti bloginsa Pitäisi olla -sarjassa lanseerattavaksi Harkittua kirjallisuuspalkintoa. Sen voisi myöntää vain vähintään 10 vuotta vanhalle kirjalle, “teokselle, joka on todistanut itsensä kestävyyslajissa”. Pidän Niemisen ideasta kovasti. Kuluneena keväänä myös vakuutuin, että jos […]

Aikamatkalla Freiburgista Zürichiin (matkakertomus)

Matti Itkonen: Paikkana on Freiburg ja sen vuonna 1457 perustettu yliopisto. Aiemmin tämä maineikas opinahjo on ollut minulle tuttu vain filosofien Edmund Husserl ja Martin Heidegger nimistä. Seison filosofian laitoksen toisen kerroksen aulassa, jossa on suuri seinämaalaus. Freskossa kuvataan, kuinka Prometheus anastaa tulen jumalilta ihmisille. Koko miljöö on arvokkuutta henkivä.

Hyvää iltaa, rakkaat vainajat

Neuvostovirolaisista kuulemma sanottiin, että he olivat mestareita kirjoittamaan rivienvälejä ja  mestareita niitä myös lukemaan. Pihvi (tai veitsi) piti osata piilottaa – ja löytää. Virolaisen kirjailijan ja teatteriohjaajan Mati Untin (1944-2005) monipuolinen ja arvostettu proosatuotanto (mm. 15 romaania, joista seitsemän suomennettu; näytelmiä ja esseitä) ajoittuu Neuvosto-Viron kolmelle viimeiselle vuosikymmenelle. Unt oli yksi noista taiten kirjoittaneista ja […]