Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry

Aineisto-ohjeet Toimitukselliset Taiteelliset

Ohjeet toimituksellisen aineiston lähettäjälle

Valokuvien lähettämisestä

- älä lisää valokuvia tekstitiedostoon, vaan toimita ne erikseen
- muista tarvittaessa mainita kuvaajan tiedot ja käytettävät kuvatekstit
- digikuvat tulee toimittaa joko jpg- tai tif-muodossa

- jos haluat käyttää muuta postitustapaa kuin sähköpostia, sovi asiasta erikseen toimituksen kanssa
- varmista että kuvien resoluutio on riittävä (esim. nettikuvat eivät kelpaa painotuotteeseen). Lehdessä käytettävien kuvien resoluutio on 300 dpi.

Taittoon liityvissä kysymyksissä ota yhteyttä Särön graafikkoon:
ari.talvila@gmail.com tai puh 040 701 8044

Kirjoituksessasi huomioitavaa

- pitkässä tekstissä on syytä käyttää joko väliotsikoita tai nk. nostoja. Nostojen tarkoituksena on houkutella lukijaa artikkelin pariin ja antaa vihjeitä siitä, mitä kirjoituksessa käsitellään. Keskeisintä viestiä niissä ei kuitenkaan ole hyvä paljastaa. Merkitse nostot alleviivaamalla kohdat tekstistä.
- tee ehdotus kirjoituksesi alussa käytettävästä johdannosta (ingressistä)
- ehdota sisällysluetteloa varten yhden lauseen mittainen houkutteleva kuvaus (tai lainaus) tekstistäsi
- lihavoi nimet kun ne esiintyvät tekstissä ensimmäistä kertaa
- käytä kursiivia teosten ja tapahtumien nimissä, sitaateissa, vieraskielisissä termeissä ja sanoissa, joita haluat painottaa
- älä tavuta, äläkä käytä rivinvaihtoa (enter) keskellä kappaletta
- kirja-arvosteluissa anna seuraavat tiedot: kirjan ja kirjoittajan nimi, kustantaja ja kustantajan toimipaikka, painovuosi sekä sivumäärä

- vaikka Särö ei olekaan tieteellinen julkaisu, artikkeleissa, joissa käytetään muiden julkaisujen tai ihmisten tuottamaa tietoa, on syytä mainita lähteet. Artikkeleissa, esseissä , mielipidekirjoituksissa on tärkeää erottaa muiden sanomiset omista sanomisista käyttämällä esimerkiksi lainausmerkkejä ja viittaamalla lähteisiin. Oulun kaupungin Verkostovatin Tiedonhaku-sivulla kohdassa Tiedonlähteiden käyttö sanotaan lähdeviittauksista seuraavaa:

”On tärkeää merkitä lähdeviittaukset, olipa kyse sitten painetusta tai elektronisesta julkaisusta. Esseetä tms. kirjallista työtä kirjoitettaessa täytyy pystyä erottamaan toisistaan omat ja muiden tuotokset. Jos ajatus tai idea on jonkun muun keksimä, hänen kuuluu saada siitä tunnustus. Työn lukijan täytyy myös pystyä jäljittämään käytetty julkaisu. Esimerkiksi tutkielman tarkastajan on pystyttävä tarkastamaan esitettyjen väitteiden paikkansapitävyys. Lähdeviite ohjaa julkaisun lopussa olevaan lähdeluetteloon, jossa käytetystä julkaisusta on tarkat bibliografiset tiedot. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata tarkasti toisiaan, jotta tekstissä mainittu lähde löytyy lähdeluettelosta helposti.”

- painettuja lähteitä käytettäessä on ilmoitettava tekijä, nimeke, julkaisupaikka, julkaisija ja julkaisuaika. Viittaaminen sähköisiin julkaisuihin tapahtuu samoin kuin painettuihinkin. Elektronisiin dokumentteihin viitattaessa on lisäksi ilmoitettava viestintyyppi, viittaamisen ajankohta, saatavuus ja verkko-osoite (URL).
- lähdeviittaustapoja koskien painettua kirjallisuutta:

Huotarinen, Vilja-Tuulia (2004). Sakset kädessä ei saa juosta. WSOY (Dark Oy).
Duncan, Nancy (1996, toim.). BodySpace. Destabilizing geographies of gender and sexuality. Routledge, London.
Johnston, Ron, Forrest, James & Poulsen, Michael (2002). Are there ethnic enclaves/ghettos in English cities? Urban Studies 39:4, 591–618.

Uudet versiot

- jos teet korjauksia tekstiisi, lähetä ehdottomasti uusi versio kokonaan, valmiine korjauksineen, ja nimeä dokumentti uudelleen, esim. Anteron Scifidialogianalyysi – versio 2
- merkitse myös viestin otsikkoon, että kyseessä on uusi versio (numerointi tai päiväys sekä dokumentissa että viestin otsikossa on turvallisin merkintätapa, koska merkintä "uusin versio" toimii vain kerran, ja merkinnät "viimeinen versio" tai "vihoviimeinen versio" harvoin pitävät paikkansa

Olet tehnyt täydellistä työtä,
mutta me viilailemme kumminkin

Jos Särö päättää julkaista artikkelisi tai muuta toimituksellista aineistoasi

- Särön toimitus joutuu työstämään lähes kaikkea julkaisemaansa aineistoa (kirjoittajan akateemisuusasteeseen tai ammattitaitoon katsomatta), joten älä loukkaannu, jos ehdotamme  juttusi stilisointia tai lyhentämistä
- Särö toivoo, että kaikki aineisto saapuisi lehdelle mahdollisimman julkaisuvalmiina, koska:

- toimituskunta on pedanttia
- yhden artikkelin viilailuun (ja joskus myös faktojen tarkistamiseen) Särön toimitus joutuu pahimmillaan käyttämään enemmän aikaa kuin alkuperäisen version kirjoittamiseen on käytetty

- toimitus varaa itselleen joka tapauksessa oikeuden muutoksiin, jotka koskevat artikkeleiden ja muiden ei-taiteellisten kirjoitusten kieliopillisia seikkoja, kirjoitusvirheitä, otsikointia, stilisointia ja lyhentämistä

- kirjoittajalla on oikeus saada työstetty versio nähtäväkseen (tai kuultavakseen), mikäli toimituksen tekemät muutokset ovat merkittäviä
- jos kirjoittaja esittää toimituksen tekemiin muutoksiin oikaisuja, oikaisuehdotukset on pyrittävä antamaan niin pian kuin mahdollista – muuten julkaiseminen saattaa vaarantua
- ottaen huomioon, että suuri osa Särön työvoimasta on palkatonta, ja että kunnia (ja rahat!) jutun julkaisemisesta eivät tule työstäjille vaan kirjoittajalle, työstövastuu pyritään pitämään tekstin tarjoajalla niin pitkään kuin mahdollista
- vastuu artikkelin faktojen tarkistamisesta kuuluu kirjoittajalle

ÄLÄ SUUTU!

Olet lähettänyt toimituksellista aineistoa ja julkaisupäätös on kielteinen.

Jos lähettämääsi artikkelia, esseetä, haastattelua, kolumnia tai muuta toimituksellista aineistoa ei julkaista, tämä johtuu todennäköisesti siitä, että:
- kirjoitus ei luonteeltaan ole Särön hengen mukainen
- idea on hyvä, mutta journalistinen ote puuttuu, eli:

- kirjoituksen alku ei vedä mukaansa, koska siinä on liikaa nimiä ja liikaa numeroita, joiden alle koukku hukkuu; tai tekstin sanoma ja perusväittämät eivät muuten käy ilmi riittävän nopeasti
- kirjoitus vilisee sivistyssanoja ja hankalia virkkeitä, jolloin lukija tuntee itsensä tyhmäksi
- kirjoitus on aivan liian pitkä, etkä ole suostunut lyhentämään sitä riittävästi edes toimituksen kehotuksesta
- teksti on kirjoitettu terveessä "pystymetsäläishengessä", mutta asiantuntemusta ja yleissivistystä ei löydy tarpeeksi
- henki ja käsittelytapa on sopiva, mutta kielellisiä (tai rakenteellisia) ongelmia on niin paljon, että toimituksen aika ei riitä tekstin työstämiseen, eikä toimitus halua ottaa riskiä, että teettää tarkistuksen kirjoittajalla ja täten vähitellen luo vaikutelmaa juttuun sitoutumisesta - vaikka lopputuloksen laadusta ei vielä ole tietoa

- kirjoitus on muuten ansiokas, mutta ei sovi teemaan, jolloin se jää odottamaan vuoroaan muissa numeroissa
- aineisto on julkaistu muualla (lehdessä, kirjassa tai internetissä)

JULKAISEMINEN

Särö sitoutuu julkaisemaan ainoastaan tilattua aineistoa, ja tällöinkin vain siinä tapauksessa, että tuotoksen sisältö, aiheen käsittelytapa ja kieliasu vastaavat Särön yleistä tasoa.