Ohjeet toimituksellisen aineiston lähettäjälle
Valokuvien lähettämisestä
- älä lisää valokuvia tekstitiedostoon, vaan toimita ne erikseen
- muista tarvittaessa mainita kuvaajan tiedot ja käytettävät kuvatekstit
- digikuvat tulee toimittaa joko jpg- tai tif-muodossa
- jos haluat käyttää muuta postitustapaa kuin sähköpostia, sovi asiasta erikseen toimituksen kanssa
- varmista että kuvien resoluutio on riittävä (esim. nettikuvat eivät kelpaa painotuotteeseen).
Lehdessä käytettävien kuvien resoluutio on 300 dpi.
Taittoon liityvissä kysymyksissä ota yhteyttä Särön graafikkoon:
ari.talvila@gmail.com tai puh 040 701 8044
Kirjoituksessasi huomioitavaa
- pitkässä tekstissä on syytä käyttää joko väliotsikoita tai nk. nostoja.
Nostojen tarkoituksena on houkutella lukijaa artikkelin pariin ja antaa vihjeitä siitä, mitä kirjoituksessa käsitellään. Keskeisintä
viestiä niissä ei kuitenkaan ole hyvä paljastaa. Merkitse nostot alleviivaamalla kohdat tekstistä.
- tee ehdotus kirjoituksesi alussa käytettävästä johdannosta (ingressistä)
- ehdota sisällysluetteloa varten yhden lauseen mittainen houkutteleva kuvaus (tai lainaus) tekstistäsi
- lihavoi nimet kun ne esiintyvät tekstissä ensimmäistä kertaa
- käytä kursiivia teosten ja tapahtumien nimissä, sitaateissa, vieraskielisissä termeissä ja sanoissa, joita haluat painottaa
- älä tavuta, äläkä käytä rivinvaihtoa (enter) keskellä kappaletta
- kirja-arvosteluissa anna seuraavat tiedot: kirjan ja kirjoittajan nimi, kustantaja ja kustantajan toimipaikka, painovuosi
sekä sivumäärä
- vaikka Särö ei olekaan tieteellinen julkaisu, artikkeleissa, joissa käytetään muiden julkaisujen tai ihmisten tuottamaa
tietoa, on syytä mainita lähteet. Artikkeleissa, esseissä , mielipidekirjoituksissa on tärkeää
erottaa muiden sanomiset omista sanomisista käyttämällä esimerkiksi lainausmerkkejä ja viittaamalla lähteisiin.
Oulun kaupungin Verkostovatin Tiedonhaku-sivulla kohdassa
Tiedonlähteiden käyttö
sanotaan lähdeviittauksista seuraavaa:
”On tärkeää merkitä lähdeviittaukset, olipa kyse sitten painetusta tai elektronisesta
julkaisusta. Esseetä tms. kirjallista työtä kirjoitettaessa täytyy pystyä erottamaan toisistaan omat ja muiden tuotokset.
Jos ajatus tai idea on jonkun muun keksimä, hänen kuuluu saada siitä tunnustus. Työn lukijan täytyy myös pystyä jäljittämään
käytetty julkaisu. Esimerkiksi tutkielman tarkastajan on pystyttävä tarkastamaan esitettyjen väitteiden paikkansapitävyys.
Lähdeviite ohjaa julkaisun lopussa olevaan lähdeluetteloon, jossa käytetystä julkaisusta on tarkat bibliografiset tiedot.
Lähdeviitteen ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata tarkasti toisiaan, jotta tekstissä mainittu lähde löytyy
lähdeluettelosta helposti.”
- painettuja lähteitä käytettäessä on ilmoitettava tekijä, nimeke, julkaisupaikka, julkaisija ja julkaisuaika.
Viittaaminen sähköisiin julkaisuihin tapahtuu samoin kuin painettuihinkin. Elektronisiin dokumentteihin viitattaessa on
lisäksi ilmoitettava viestintyyppi, viittaamisen ajankohta, saatavuus ja verkko-osoite (URL).
- lähdeviittaustapoja koskien painettua kirjallisuutta:
Huotarinen, Vilja-Tuulia (2004). Sakset kädessä ei saa juosta. WSOY (Dark Oy).
Duncan, Nancy (1996, toim.). BodySpace. Destabilizing geographies of gender and sexuality. Routledge, London.
Johnston, Ron, Forrest, James & Poulsen, Michael (2002). Are there ethnic enclaves/ghettos in English cities? Urban
Studies 39:4, 591–618.
Uudet versiot
- jos teet korjauksia tekstiisi, lähetä ehdottomasti uusi versio kokonaan, valmiine korjauksineen,
ja nimeä dokumentti uudelleen, esim. Anteron Scifidialogianalyysi – versio 2
- merkitse myös viestin otsikkoon, että kyseessä on uusi versio (numerointi tai päiväys sekä dokumentissa että viestin otsikossa
on turvallisin merkintätapa, koska merkintä "uusin versio" toimii vain kerran, ja merkinnät "viimeinen versio" tai "vihoviimeinen
versio" harvoin pitävät paikkansa
Olet tehnyt täydellistä työtä,
mutta me viilailemme kumminkin
Jos Särö päättää julkaista artikkelisi tai muuta toimituksellista aineistoasi
- Särön toimitus joutuu työstämään lähes kaikkea julkaisemaansa aineistoa (kirjoittajan akateemisuusasteeseen tai
ammattitaitoon katsomatta), joten älä loukkaannu, jos ehdotamme juttusi stilisointia tai lyhentämistä
- Särö toivoo, että kaikki aineisto saapuisi lehdelle mahdollisimman julkaisuvalmiina, koska:
- toimituskunta on pedanttia
- yhden artikkelin viilailuun (ja joskus myös faktojen tarkistamiseen) Särön toimitus joutuu pahimmillaan käyttämään enemmän
aikaa kuin alkuperäisen version kirjoittamiseen on käytetty
- toimitus varaa itselleen joka tapauksessa oikeuden muutoksiin, jotka koskevat artikkeleiden ja muiden ei-taiteellisten
kirjoitusten kieliopillisia seikkoja, kirjoitusvirheitä, otsikointia, stilisointia ja lyhentämistä
- kirjoittajalla on oikeus saada työstetty versio nähtäväkseen (tai kuultavakseen), mikäli toimituksen tekemät muutokset
ovat merkittäviä
- jos kirjoittaja esittää toimituksen tekemiin muutoksiin oikaisuja, oikaisuehdotukset on pyrittävä antamaan niin pian kuin
mahdollista – muuten julkaiseminen saattaa vaarantua
- ottaen huomioon, että suuri osa Särön työvoimasta on palkatonta, ja että kunnia (ja rahat!) jutun julkaisemisesta eivät tule
työstäjille vaan kirjoittajalle, työstövastuu pyritään pitämään tekstin tarjoajalla niin pitkään kuin mahdollista
- vastuu artikkelin faktojen tarkistamisesta kuuluu kirjoittajalle
ÄLÄ SUUTU!
Olet lähettänyt toimituksellista aineistoa ja julkaisupäätös on kielteinen.
Jos lähettämääsi artikkelia, esseetä, haastattelua, kolumnia tai muuta toimituksellista aineistoa ei julkaista, tämä
johtuu todennäköisesti siitä, että:
- kirjoitus ei luonteeltaan ole Särön hengen mukainen
- idea on hyvä, mutta journalistinen ote puuttuu, eli:
- kirjoituksen alku ei vedä mukaansa, koska siinä on liikaa nimiä ja liikaa numeroita, joiden alle koukku hukkuu; tai tekstin
sanoma ja perusväittämät eivät muuten käy ilmi riittävän nopeasti
- kirjoitus vilisee sivistyssanoja ja hankalia virkkeitä, jolloin lukija tuntee itsensä tyhmäksi
- kirjoitus on aivan liian pitkä, etkä ole suostunut lyhentämään sitä riittävästi edes toimituksen kehotuksesta
- teksti on kirjoitettu terveessä "pystymetsäläishengessä", mutta asiantuntemusta ja yleissivistystä ei löydy tarpeeksi
- henki ja käsittelytapa on sopiva, mutta kielellisiä (tai rakenteellisia) ongelmia on niin paljon, että toimituksen aika ei riitä
tekstin työstämiseen, eikä toimitus halua ottaa riskiä, että teettää tarkistuksen kirjoittajalla ja täten vähitellen luo vaikutelmaa
juttuun sitoutumisesta - vaikka lopputuloksen laadusta ei vielä ole tietoa
- kirjoitus on muuten ansiokas, mutta ei sovi teemaan, jolloin se jää odottamaan vuoroaan muissa numeroissa
- aineisto on julkaistu muualla (lehdessä, kirjassa tai internetissä)