Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry

Särö 2-3/07 Myytti ja muisti

Ilmestynyt lokakuussa 2007

160 sivua  12 €

OSTA LEHTI    TILAA SÄRÖ
 

”Uuden Itämaan” kirjallisuuslehti Särön uusin jättinumero on 160-sivuinen lehti, jonka aiheita ovat Väinö Linna ja muistamisen vaikeus (kirj. Yrjö Varpio), Pekko- ja Beowulf -eepokset (kirj. Jouko Sirola), kalliomaalaustaide (kirj. mm. Osmo A. Wiio). Muistin ja muistamisen olemusta pohtivat näyttelijä Iikka Forss sekä runoilijat Anne Hänninen ja Jyrki Kiiskinen. ”Uuden Itämaan nousevina runoilijoina” Hannimari Heino ja Anna Saari. Kansikuvataiteilijana unkarilaissyntyinen Sándor Vály, jonka kollaasit kuvittavat koko lehteä.

 

Pääkirjoitus

Mark Mallon

Etsitään aluevastaavia, muistista

Pari sanaa Särön tulevaisuudesta. Soitin taannoin Iranin Helsingin lähetystön kulttuuri- ja liiketoimintaosastolle ja kysyin, voisiko lähetystö olla avuksi Särön Teheran-yhteyshenkilön etsinnässä.

Melko pikaisen ajatustenvaihdon päätteeksi osastonjohtaja kysyi, voisiko lähetystön väki vierailla Särön toimistossa Porvoossa, vai olisivatko säröläiset kenties kiinnostuneita lounastamaan Iranin lähetystössä. Jälkimmäinen kuulosti järkevämmältä vaihtoehdolta, koska Särön ruokatarjonta koostuu lähinnä Lidlin eineksistä.

Keskustelun päätteeksi virkamies livautti lupauksen, että lähetystö voisi maksaa Särön toimittajien matkat Teheraniin. Ainakin puoliksi.

Sivumennen sanottuna, Särö etsii yhteyshenkilöitä myös Yhdysvalloista ja muutamasta muustakin maasta. Tätä en virkailijalle kertonut, mutta nytpähän tietävät, ja mitä väliä sillä edes on.

Ei huolta, Särön juuria ei Suomen kaakkoisesta neljänneksestä hevin siirretä. Miksi sitten heitellä verkkoja ympäriinsä? Siksikö, että foorumillamme voisi olla pikkuriikkinen roolinsa maailman säröilyn ehkäisijänä? Jos tämä kuulostaa naiivilta, kannattaa varmaan kuulostella muita globalisaatiopuheita tarkemmin. Vaikuttavatko ne tunteisiin tai järkeen vai peräti molempiin?

Särön motiivit saattavat olla myös itsekkäitä. Kontaktit muukalaisvaltioiden kulttuuripiireihin ja puoli-ilmaiset matkaliput ovat aika kivoja talkootyösuhde-etuja. Pari päivää lähetystö-yhteydenottoni jälkeen Särön sähköpostiin napsahti kutsu elokuvaohjaaja Abbas Kiarostamin tapaamiseen Helsingissä. Kutsu tuntui hyvältä, vaikka edellisen Särön loppukiireiden vuoksi emme päässeetkään paikalle.

Sitten se tärkein asia. Kansainvälistymisessä on perimmältään kyse kuviosta, joka liittyy myyttiin ja muistiin. Eri kansat runoineen, kuvineen ja muine juttuineen edustavat nimittäin ihmiskehon eri alueita, jotka vuorostaan ovat kytköksissä muistiin. Moni maailmalla reissannut lienee kokenut yllättävissä tilanteissa unenkaltaisia jälleennäkemisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita.

Sitä paitsi jossain maailman toisessa kolkassa koettu kapakkakeskustelu tai elokuvanautinto kaikkine historiallisine ja ympäristöllisine viitekehyksineen on kenen tahansa tunnetilasta lähtöisin ja keneen tahansa palautuva.

Kuten ihmisten väliset suhteet, myös yhteisöjen väliset suhteet voivat kariutua kommunikaatiohaluttomuuteen. Särön nykyisen toimialueen itäreunassa hallitus katkoo juuriaan kuin varpaitaan. Länsipuolella uhmaikään jumiutuneet taiteilijat piirtelevät koirankuvia ja vaarantavat siten Ikeoiden ostosrauhaa. Jossain muualla isä-kompleksiset tyypit mystifioivat itsensä pommitehostein pelottaviksi ryhmittymiksi.

Pelotteista huolimatta maailma on kiehtova paikka, ja mitä varauksettomammin tutkii muistikuvia, niin isossa kuin pienessäkin mittakaavassa, sitä jännittävämmäksi se muuttuu. Siksi Särö tarvitsee kaukaisiakin aluevastaavia. Jos toimi kiinnostaa, ota yhteys.

Sisällys

1 Etsitään aluevastaavia, muistista
Pääkirjoitus | Mark Mallon
2 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
7 Ismitön maailma on utopia
Lukijapalaute | Milla Hannula
· Ajatus ismittömästä ihmisestä on kaunis; itsenäinen, vapaita valintoja ja ajatuksia tekevä yksilö, joka ammentaa kaiken henkilökohtaisesta elämästään. Tämän tekee mahdottomaksi reaalimaailma: ihmisen kiinnittyminen sosiaaliseeen.
8–9 Sándor Vály – filosofinen dadaisti
Kansikuvataiteilijan esittely | Sanna Saastamoinen
10–15 Väinö Linna ja muistamisen sietämätön keveys
Yrjö Varpio
· Mikä on nykyhetki? Pieni pala arkea, joka katkaisee iankaikkisuuden molempiin suuntiin jatkuvan juhlan.
16–23 Pekko, Kemira, Ilmatieteen laitos ja Beowulfin renkaat
Jouko Sirola
· Vielä 1930-luvulla kerrotaan Setumaassa uhratun Pekolle. Vain hitaasti muinaiset menot väistyvät uutta aikaa paremmin palvelevien tieltä. Beowulf on sepitetty pakanuuden ja kristinuskon vedenjakajalla.
24–27 Pitsien mytologiaa ja propagandaa
Anja Hyvönen
· Pitseihin on kuvattu niin tulilintuja kuin panssarivaunujakin. Varsinkin Venäjällä pitsien perinne on vahva.
29–30 Ihmisellä on silmät | Vanhana | satoi
Runoja | Salla Karppinen
31 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
32–34 Karhun suvulle tiedoksi intiaanireservaateista
Lyyrinen novelli | Tuomas Lojamo
35 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
36–38 Astuvansalmen kalliomaalaukset – lyhyt oppimäärä
Johanna Muurinen
· Ristiinan kunnassa Saimaan Yöveden rannalla sijaitsevan Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Pohjoismaiden suurimmat. Ukonkasvoisine kallioineen paikka on poikkeuksellisen vaikuttava.
39–46 Kiviviisaiden Neuvosto
· Särön Kiviviisaiden Neuvosto lomittaa Särön Viisaiden Neuvostoa ja tietää kaiken kalliotaiteesta.
47–50 Astuvan ukko, akka, poika ja karhu
Juhani Grönhagen
· Vedenalainen arkeologia paljastaa kalliomaalausten ympärillä vietetyn elämän.
51–56 Cave and rock paintings: symbolic function?
Osmo A. Wiio
· The rock paintings should be connected with the development of human communication system.
52 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
57 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
58–62 Runoja
Elisabeth Rynell | suomennokset ja esittely Rita Dahl
63 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
64–67 Volgan kreikkalainen kirjoittaa valtapiirit uusiksi
Ville Ropponen
· Runoilija Sergej Zavjaloville Mordva on vaihtoehtoinen kulttuurinen ja poliittinen projekti, joka vastustaa imperialismia ja etnosentrismia.
68 Hannimari Heino: Pinta voi räjähtää milloin tahansa
Uuden Itämaan nousevia runoilijoita | Mark Mallon
69–72 Pallon liikkeet
Runosikermä | Hannimari Heino
73 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
74–78 Kustannustoimittajalla on merkittävä osa kirjailijan elämässä
Haastattelussa Eila Kostamo | Katja Voutilainen
· Elämän johtotähtenä kirjallisuus
79–82 Missiona musiikki ja motiivina halu leikkiä
Haastattelussa Merzi Rajala | Katja Voutilainen
83–85 Kirja ja viisi P-kirjainta
Martti Linna
· Entäpä jos kirjallisuutta ja kirjailijan työtä ajateltaisiinkin niin kuin bisnestä? Nostetaanpa pöydälle tuote nimeltä KIRJA.
86–88 Suhdannevaihteluita
Novelli | Venla Saalo
89–92 Flow löytyi ja runo vaihtui proosaan Kirjoittamisen peruskurssilla
Ulla-maija Hakkarainen
93–94 ”Kirjoittamisen ohjaaja on kätilö ja kanssalukija”
Haastattelussa Raija Paananen | Ulla-maija Hakkarainen
· ”Kirjoittamista voi opettaa siinä kuin viulunsoittoa tai puunveistoa. Tekijällä pitää olla itsessään kyky, jota ryhdytään jalostamaan.”
96 Kirjalliset katuvalot
Maria Peura
· Kirjailija kertoo teoksista, joiden lukemista hän ei kadu.
97–98 Ilkeä Guru Kopeloin suomennoskoulu: | Herätys, kustantajat!
JukkaKostiainen
· ”Tomás piti kahvikuppia kädessään ilman että oli vielä koskenutkaan siihen.”
99 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
100 Minä ja maailma
Uuden Itämaan nousevia runoilijoita | Anna Saari
101–103 Modulaatio | Valkoinen laiva | Odysseus
Runoja | Anna Saari
104–108 Runollinen aika
Jarno Ahola
· Ivan Bunin asui emigranttina Pariisissa kirjoittaessaan muistelmateostaan, jossa hän palasi lapsuutensa Venäjälle. Arsenjevin elämä on monipuolinen, runollinen elämäntarina, joka tuo kadonneen ajan takaisin. Sen rakentava voima on muisti ja siten myös nostalgia.
110–111 Ulkona loikkii pääsiäinen
Kolumni | Jenni Linturi
112–118 Ei mikään marionetti!
Haastattelussa Iikka Forss | Eija Mäkinen
· Sarkasmi, parodia, ironia ja komedia ovat näyttelijä Iikka Forssin aseet niin näyttämöllä kuin yksityiselämässäkin. Teksteihin hän kaipaa rikasta kieltä, meheviä puhetyylejä, murteita ja gangstereita.
116–117 Muisti
Iikka Forss
120–122 Muistin kaleidoskooppi
Anne Hänninen
123–124 Runoja
Anne Hänninen
125–130 Muistot, muisti ja myytit Jyrki Kiiskisen runoudessa
Haastattelu Kirsi Fredriksson
· Lue haastattelu Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -osastolla.
132–134 Kesäkuu | Kosketusaistimuksia | Auringon kukkia
Runoja | Hamdam Zakirov | suom. Arvi Perttu
135–137 Tanssivan käärmeen pauloissa | Kamil Lusene – myyttinen elokuvaohjaaja
Topi Rintamäki & JukkaKostiainen
· Tanssivan käärmeen voima syntyy dokumentaarisesta kuvaustavasta.
138–139 Myytti tatuoidusta miehestä
Sarjakuva | Sir Jyce Laine
140–141 Hymytön kirjallisuus
Kolumni | Tarmo Laitinen
142–144 Hasan Shushud
Jonimatti Joutsijärvi
· ”Kärsimys, kuin kuvanveistäjä, kaivertaa sinua järkäleestä.”
146–148 Miksi Oidipus todella nai äitinsä
Tiina Raevaara
· Erich Fromm jäljittää symbolien avulla myyttien ja unien ytimessä piileviä tunteita. Symbolikieltä tarvitsee kirjailijakin.
149 Il Pittore Misterioso
Kuva | Sándor Vály
150–155 Bretonin runous etsii paikkaa jossa olisi hyvä olla
Kristian Blomberg
· André Bretonin runous ei ole avatgardelle tyypilliseen tapaan vihaista.
157 Särössä siintää talvella
157 Korppi ja kallo
Sarjakuva | Heikki Nevala
159 Tilaa Särö. Tarjoa juttuja
160 Mukana Särössä. Särö kiittää. Ilmoitushinnat